
Tiedätkö, mitä on turha sisältö? Yrityksen viestinnässä karsinta on tarpeen!
Tekoäly on tullut osaksi sisällöntuotantoa. Olen huomannut, että sisällöt ovat runsastuneet sekä tietysti pidentyneet, ja sekaan on hiipinyt turhaakin. Mitä on turha sisältö? Mitä tämä tarkoittaa arjessamme? Jos sisällöt pitenevät ja keskittymiskykymme laskee, osaammeko kaivaa esiin saamastamme tiedosta oleellisen vai hukkuuko se turhien sanojen alle? Tähän asioihin perehtynyt sanoo, että se löytyy helposti tekoälyn avulla eli jos punainen lanka on siellä, tekoäly kyllä löytää sen. Entä sinä?
Se on kieltämättä hurjaa, jos tekoäly tuottaa aluksi sisällön, josta toinen kaivaa esiin tekoälyn avulla punaisen langan. Missä on järki? Annan esimerkin. Olet myymässä melaa. Sen sijaan, että sanoisit: “Osta mela nyt tällä alennuksella”, tekemäsi myyntiviesti näyttääkin seuraavalta: Se kertoo, mitä on veneily, miksi se on maailman paras tapa nauttia elämästä, miksi sinun pitäisi harrastaa veneilyä, mitä tarvitset veneilyyn, miksi veneissä on mela, miksi mela kannattaa hankkia, millainen on oikea mela, tutustu meidän mela-mallistoihin ja lopuksi täsmennät vielä, että melamme ovat nyt alennuksessa vain 12 tuntia ja osta mela meiltä. Lukija hyppäsi varmasti ison osan ohi tai sitten ei tutustunut sisältöön lainkaan.
Olisiko sittenkin ollut helpompi sanoa vain, että: “Osta mela nyt tällä alennuksella — voimassa vain 12 tuntia!” Pidempi diibadaaba hukuttaa oleellisen sanoman. Tätä tämä sisältöjen runsastuminen on. Sisällöissä on nykyään paljon turhaa höttöä, joka hukuttaa sisälleen perusidean. Sisällöissä pitää mielestäni olla tarttumapintaa eli kiinnostavuutta. Jos sitä ei ole, se on turhaa sisältöä. Sisällön kiinnostavuudesta kertoo helpoiten analytiikasta saatava lukuaikatieto. Jos lukemiseen ei käytetä aikaa, se ei ole toimivaa sisältöä eli se ei pidä lukijaa otteessaan.
Mitä pitää karsia, että sisältö kiinnostaisi tutustumaan? Mitä on turha sisältö?
Parhaimmat sisällöt ovat suunniteltuja sisältöjä. Niissä sisällöntuotanto on toimivaa eli viesteille on valittu selkeä ydinsanoma, joka kerrotaan selkeästi ja sitä tukevat sopivassa suhteessa kuvaukset sekä esimerkit. Lopuksi lukija aktivoidaan eteenpäin kohti haluttua toimea. Kuulostaako oikealle? Minusta ainakin.
Suomalaisen viestimisen ihanuus on aina ollut selkeys ja ytimekkyys. Ymmärrän, jos nykyään pitää hieman lämmitellä, että asiakas ryhtyy oikeasti tutustumaan sisältöön. Kun verrataan nykyajan tottumuksia entisiin, ne ovat hieman erilaiset kuin 20 tai 30 vuotta sitten. Se, mitä turha sisältö oli silloin, ei ehkä päde enää. Yhtä sääntöä sieltä on kuitenkin edelleen toivottavaa noudattaa — älä kirjoita pitkästi vain pituuden vuoksi. Jos haluat tuottaa hyvää sisältöä, tee se ytimekkäästi, kiinnostavasti sekä vaikuttavasti. Tässä vaiheessa joku voi huutaa, että ei kaikkia sisältöjä voi kirjoittaa niin. Se on totta.
Opetin äidinkieltä ammatillisella puolella, missä työhöni ei kuulunut vain aineiden lukeminen, vaan pikemminkin työelämäpohjaisten asiasisältöjen läpikäynti sekä analysointi. Työn paras hedelmä oli, kun näin konkreettisesti, miten opiskelijat innostuivat tekemään antamiani tehtäviä. Ajoittain tuli kuitenkin vastaan töitä, missä jaarittelu oli uskomattoman puuduttavaa. Jotkut opiskelijat kirjoittivat silloin sisältöjä, joissa oli kirjoitettu oikein tikusta asiaa.
Kun ohjeistin oppitunnilla opiskelijoita kirjoittamaan asiaesseen aiheesta x, annoin yhdeksi vaatimukseksi sanamäärän, joka oli tyypillisen nykyajan blogitekstin pituus. Puuduttavimmat tekstit olivat hirveitä luettavia, koska niissä ei ollut konkreettista punaista lankaa, esimerkkejä eikä kuvauksia. Näissä sisällöissä punaista lankaa oli tuuhennettu niin, että se kattoi koko tekstin. Ydin oli siellä, mutta se, miten sinne päästään, on edelleen mysteeri. Ne oli kirjoitettu viimeisenä hetkenä, ilman suunnitelmaa ja ilman ymmärrystä tai halua ymmärtää tehtävää — tavoitteena vain sanamäärä. Tiesitkö, että tekstistä näkee heti, onko se intohimolla kirjoitettu vai vain siitä pakosta — onko tekemiseen käytetty tekoälyä vai onko se kirjoitettu älykkäästi.
Kun olet luonut sisällön, pohdi seuraavia seikkoja. Ne paljastavat, mitä on turha sisältö:
- Mitä haluat sanoa eli mikä on sisältösi tehtävä? Mikä on ydinsanomasi? Sisältöni tehtävä on mielipiteen sekä tiedon välittäminen. Ydinsanomani on, että älä kirjoita vain sisällön vuoksi, vaan kirjoita asiaa.
- Mitä käytät tekstissäsi tukemaan ydinsanomaa? Jos jotkin kohdat eivät anna aiheeseen mitään uutta eli eivät vie tarinaa eteenpäin, poista ne.
- Mitä lukija saa tekstistä? Onko sanomasi hyödyllinen? Jos lukijan pitää käyttää aikaansa sisältösi läpikäyntiin, pitää hänen aina saada jotain vastinetta. Oma tavoitteeni on antaa aina käytännön neuvoja lukijoilleni, joita he voivat sitten soveltaa työssään ja elämässään.
Paheeni tukena yritysviestintää tehdessäsi
Olen kehittänyt sisällöntuotannon tueksi PAHE-kaavan. Ideana on helpottaa sisällöntuotantoa. Kun kaavaa soveltaa, sisältö syntyy kuin itsestään. Jokainen meistä painii joskus sisältötiltin kanssa, ja silloin on tärkeää, että mielessä on edes jonkinlainen kysymyspatteristo, jolla pääsee alkuun ja erotat, mitä on turha sisältö.
PAHE-kaavani menee seuraavasti:
- Panosta alkuun: Mikä kiinnittää lukijasi huomion? Yleensä parhaiten toimivat kysymykset arjesta tai sitten ajankohtaisen aiheen käsittely. Kun huomioit lukijasi viestisi alussa, herätät myös kiinnostuksen.
- Avaa kertomasi asia: Kun olet herättänyt kiinnostuksen, anna tulla mahan täydeltä. Anna tiedon virrata ja anna lukijalle vastinetta, esimerkiksi vastaus kysymääsi kysymykseen.
- Henkilökohtaista: Kerro tarinoita, kokemuksia ja huomioita. Nämä kiinnostavat aina. Jokaisessa meissä asuu pieni kyttääjä.
- Ehdota: Anna lukijallesi toimintamalli, jota hän voi käyttää tulevaisuudessa. Ehdota lukijallesi uusi suunta tai ehdota yhteistyötä. Kyllä! Yrittäjälle tämä on tärkeä asia. CTA:ta ei saa koskaan unohtaa.
Minä ehdotan sinulle seuraavaa nyt tämän sisällön lopuksi: Haluatko, että karsin turhat sanat ja teen viestistäsi napakamman? Ota yhteyttä ja viilataan haluamasi teksti tai tekstit yhdessä tehokkaammiksi — henna@punakynapaholainen.fi. Punakynäilen viestistäsi sellaisen, että se sopii suuhusi, kynääsi sekä kiinnittää asiakkaasi huomion.