Tiedätkö, mitä on turha sisältö yritysviestinnässä?
Mitä on turha sisältö? Punakynäpaholainen vastaa. Yritysviestintä kaipaa suunnitelmaa.

Tie­dät­kö, mitä on tur­ha sisäl­tö? Yri­tyk­sen vies­tin­näs­sä kar­sin­ta on tar­peen!

Teko­ä­ly on tul­lut osak­si sisäl­lön­tuo­tan­toa. Olen huo­man­nut, että sisäl­löt ovat run­sas­tu­neet sekä tie­tys­ti piden­ty­neet, ja sekaan on hii­pi­nyt tur­haa­kin. Mitä on tur­ha sisäl­tö? Mitä tämä tar­koit­taa arjes­sam­me? Jos sisäl­löt pite­ne­vät ja kes­kit­ty­mis­ky­kym­me las­kee, osaam­me­ko kai­vaa esiin saa­mas­tam­me tie­dos­ta oleel­li­sen vai huk­kuu­ko se tur­hien sano­jen alle? Tähän asioi­hin pereh­ty­nyt sanoo, että se löy­tyy hel­pos­ti teko­ä­lyn avul­la eli jos punai­nen lan­ka on siel­lä, teko­ä­ly kyl­lä löy­tää sen. Entä sinä?

Se on kiel­tä­mät­tä hur­jaa, jos teko­ä­ly tuot­taa aluk­si sisäl­lön, jos­ta toi­nen kai­vaa esiin teko­ä­lyn avul­la punai­sen lan­gan. Mis­sä on jär­ki? Annan esi­mer­kin. Olet myy­mäs­sä melaa. Sen sijaan, että sanoi­sit: “Osta mela nyt täl­lä alen­nuk­sel­la”, teke­mä­si myyn­ti­vies­ti näyt­tää­kin seu­raa­val­ta: Se ker­too, mitä on venei­ly, mik­si se on maa­il­man paras tapa naut­tia elä­mäs­tä, mik­si sinun pitäi­si har­ras­taa venei­lyä, mitä tar­vit­set venei­lyyn, mik­si veneis­sä on mela, mik­si mela kan­nat­taa hank­kia, mil­lai­nen on oikea mela, tutus­tu mei­dän mela-mal­lis­toi­hin ja lopuk­si täs­men­nät vie­lä, että melam­me ovat nyt alen­nuk­ses­sa vain 12 tun­tia ja osta mela meil­tä. Luki­ja hyp­pä­si var­mas­ti ison osan ohi tai sit­ten ei tutus­tu­nut sisäl­töön lain­kaan.

Oli­si­ko sit­ten­kin ollut hel­pom­pi sanoa vain, että: “Osta mela nyt täl­lä alen­nuk­sel­la — voi­mas­sa vain 12 tun­tia!” Pidem­pi dii­ba­daa­ba hukut­taa oleel­li­sen sano­man. Tätä tämä sisäl­tö­jen run­sas­tu­mi­nen on. Sisäl­löis­sä on nyky­ään pal­jon tur­haa höt­töä, joka hukut­taa sisäl­leen perus­idean. Sisäl­löis­sä pitää mie­les­tä­ni olla tart­tu­ma­pin­taa eli kiin­nos­ta­vuut­ta. Jos sitä ei ole, se on tur­haa sisäl­töä. Sisäl­lön kiin­nos­ta­vuu­des­ta ker­too hel­poi­ten ana­ly­tii­kas­ta saa­ta­va lukuai­ka­tie­to. Jos luke­mi­seen ei käy­te­tä aikaa, se ei ole toi­mi­vaa sisäl­töä eli se ei pidä luki­jaa ottees­saan.

Mitä pitää kar­sia, että sisäl­tö kiin­nos­tai­si tutus­tu­maan? Mitä on tur­ha sisäl­tö?

Par­haim­mat sisäl­löt ovat suun­ni­tel­tu­ja sisäl­tö­jä. Niis­sä sisäl­lön­tuo­tan­to on toi­mi­vaa eli vies­teil­le on valit­tu sel­keä ydin­sa­no­ma, joka ker­ro­taan sel­keäs­ti ja sitä tuke­vat sopi­vas­sa suh­tees­sa kuvauk­set sekä esi­mer­kit. Lopuk­si luki­ja akti­voi­daan eteen­päin koh­ti halut­tua toi­mea. Kuu­los­taa­ko oikeal­le? Minus­ta aina­kin.

Suo­ma­lai­sen vies­ti­mi­sen iha­nuus on aina ollut sel­keys ja yti­mek­kyys. Ymmär­rän, jos nyky­ään pitää hie­man läm­mi­tel­lä, että asia­kas ryh­tyy oikeas­ti tutus­tu­maan sisäl­töön. Kun ver­ra­taan nyky­ajan tot­tu­muk­sia enti­siin, ne ovat hie­man eri­lai­set kuin 20 tai 30 vuot­ta sit­ten. Se, mitä tur­ha sisäl­tö oli sil­loin, ei ehkä päde enää. Yhtä sään­töä siel­tä on kui­ten­kin edel­leen toi­vot­ta­vaa nou­dat­taa — älä kir­joi­ta pit­käs­ti vain pituu­den vuok­si. Jos haluat tuot­taa hyvää sisäl­töä, tee se yti­mek­kääs­ti, kiin­nos­ta­vas­ti sekä vai­kut­ta­vas­ti. Täs­sä vai­hees­sa joku voi huu­taa, että ei kaik­kia sisäl­tö­jä voi kir­joit­taa niin. Se on tot­ta.

Ope­tin äidin­kiel­tä amma­til­li­sel­la puo­lel­la, mis­sä työ­hö­ni ei kuu­lu­nut vain ainei­den luke­mi­nen, vaan pikem­min­kin työ­elä­mä­poh­jais­ten asia­si­säl­tö­jen läpi­käyn­ti sekä ana­ly­soin­ti. Työn paras hedel­mä oli, kun näin kon­kreet­ti­ses­ti, miten opis­ke­li­jat innos­tui­vat teke­mään anta­mia­ni teh­tä­viä. Ajoit­tain tuli kui­ten­kin vas­taan töi­tä, mis­sä jaa­rit­te­lu oli usko­mat­to­man puu­dut­ta­vaa. Jot­kut opis­ke­li­jat kir­joit­ti­vat sil­loin sisäl­tö­jä, jois­sa oli kir­joi­tet­tu oikein tikus­ta asi­aa.

Kun ohjeis­tin oppi­tun­nil­la opis­ke­li­joi­ta kir­joit­ta­maan asiaes­seen aihees­ta x, annoin yhdek­si vaa­ti­muk­sek­si sana­mää­rän, joka oli tyy­pil­li­sen nyky­ajan blo­gi­teks­tin pituus. Puu­dut­ta­vim­mat teks­tit oli­vat hir­vei­tä luet­ta­via, kos­ka niis­sä ei ollut kon­kreet­tis­ta punais­ta lan­kaa, esi­merk­ke­jä eikä kuvauk­sia. Näis­sä sisäl­löis­sä punais­ta lan­kaa oli tuu­hen­net­tu niin, että se kat­toi koko teks­tin. Ydin oli siel­lä, mut­ta se, miten sin­ne pääs­tään, on edel­leen mys­tee­ri. Ne oli kir­joi­tet­tu vii­mei­se­nä het­ke­nä, ilman suun­ni­tel­maa ja ilman ymmär­rys­tä tai halua ymmär­tää teh­tä­vää — tavoit­tee­na vain sana­mää­rä. Tie­sit­kö, että teks­tis­tä näkee heti, onko se into­hi­mol­la kir­joi­tet­tu vai vain sii­tä pakos­ta — onko teke­mi­seen käy­tet­ty teko­ä­lyä vai onko se kir­joi­tet­tu älyk­kääs­ti.

Kun olet luo­nut sisäl­lön, poh­di seu­raa­via seik­ko­ja. Ne pal­jas­ta­vat, mitä on tur­ha sisäl­tö:

  1. Mitä haluat sanoa eli mikä on sisäl­tö­si teh­tä­vä? Mikä on ydin­sa­no­ma­si? Sisäl­tö­ni teh­tä­vä on mie­li­pi­teen sekä tie­don välit­tä­mi­nen. Ydin­sa­no­ma­ni on, että älä kir­joi­ta vain sisäl­lön vuok­si, vaan kir­joi­ta asi­aa.
  2. Mitä käy­tät teks­tis­sä­si tuke­maan ydin­sa­no­maa? Jos jot­kin koh­dat eivät anna aihee­seen mitään uut­ta eli eivät vie tari­naa eteen­päin, pois­ta ne.
  3. Mitä luki­ja saa teks­tis­tä? Onko sano­ma­si hyö­dyl­li­nen? Jos luki­jan pitää käyt­tää aikaan­sa sisäl­tö­si läpi­käyn­tiin, pitää hänen aina saa­da jotain vas­ti­net­ta. Oma tavoit­tee­ni on antaa aina käy­tän­nön neu­vo­ja luki­joil­le­ni, joi­ta he voi­vat sit­ten sovel­taa työs­sään ja elä­mäs­sään.

Pahee­ni tuke­na yri­tys­vies­tin­tää teh­des­sä­si

Olen kehit­tä­nyt sisäl­lön­tuo­tan­non tuek­si PAHE-kaa­van. Idea­na on hel­pot­taa sisäl­lön­tuo­tan­toa. Kun kaa­vaa sovel­taa, sisäl­tö syn­tyy kuin itses­tään. Jokai­nen meis­tä pai­nii jos­kus sisäl­tö­til­tin kans­sa, ja sil­loin on tär­ke­ää, että mie­les­sä on edes jon­kin­lai­nen kysy­mys­pat­te­ris­to, jol­la pää­see alkuun ja ero­tat, mitä on tur­ha sisäl­tö.

PAHE-kaa­va­ni menee seu­raa­vas­ti:

  • Panos­ta alkuun: Mikä kiin­nit­tää luki­ja­si huo­mion? Yleen­sä par­hai­ten toi­mi­vat kysy­myk­set arjes­ta tai sit­ten ajan­koh­tai­sen aiheen käsit­te­ly. Kun huo­mioit luki­ja­si vies­ti­si alus­sa, herä­tät myös kiin­nos­tuk­sen.
  • Avaa ker­to­ma­si asia: Kun olet herät­tä­nyt kiin­nos­tuk­sen, anna tul­la mahan täy­del­tä. Anna tie­don vir­ra­ta ja anna luki­jal­le vas­ti­net­ta, esi­mer­kik­si vas­taus kysy­mää­si kysy­myk­seen.
  • Hen­ki­lö­koh­tais­ta: Ker­ro tari­noi­ta, koke­muk­sia ja huo­mioi­ta. Nämä kiin­nos­ta­vat aina. Jokai­ses­sa meis­sä asuu pie­ni kyt­tää­jä.
  • Ehdo­ta: Anna luki­jal­le­si toi­min­ta­mal­li, jota hän voi käyt­tää tule­vai­suu­des­sa. Ehdo­ta luki­jal­le­si uusi suun­ta tai ehdo­ta yhteis­työ­tä. Kyl­lä! Yrit­tä­jäl­le tämä on tär­keä asia. CTA:ta ei saa kos­kaan unoh­taa.

Minä ehdo­tan sinul­le seu­raa­vaa nyt tämän sisäl­lön lopuk­si: Haluat­ko, että kar­sin tur­hat sanat ja teen vies­tis­tä­si napa­kam­man? Ota yhteyt­tä ja vii­la­taan halua­ma­si teks­ti tai teks­tit yhdes­sä tehok­kaam­mik­si — henna@punakynapaholainen.fi. Puna­ky­näi­len vies­tis­tä­si sel­lai­sen, että se sopii suu­husi, kynää­si sekä kiin­nit­tää asiak­kaa­si huo­mion.