Haluat­ko erot­tua eduk­se­si? Lue, mut­ta tee se syvem­min!

Sisäl­tö­ana­lyy­si antaa enem­män. Kun ymmär­rät, mitä luet, osaat sovel­taa tätä tai­toa käy­tän­töön. Kuten ker­ron blo­gis­sa­ni usein, luen pal­jon — somea, artik­ke­lei­ta, tut­ki­muk­sia jne. Tai­vas on raja­na. Lin­ke­dI­nis­sä koh­ta­sin vas­ta erään pos­tauk­sen, jota minun oli pak­ko kom­men­toi­da. Sii­nä puhut­tiin sii­tä, miten sisäl­löis­tä on kadon­nut per­soo­na, kos­ka sisäl­tö­jä tuo­te­taan usein teko­ä­lyl­lä. Vaik­ka teko­ä­ly­kou­lu­tuk­sia on run­saas­ti ympä­ris­tös­sä, nii­den käy­mi­nen ei tee ketään meis­tä käyt­tö­vii­saak­si. En tar­koi­ta, että kou­lu­tuk­set ovat höt­töä. Se ei ole point­ti­ni. Point­ti­ni on, että teko­ä­lyn tuot­ta­ma tie­to promp­tien eli kehot­tei­den avul­la ei vält­tä­mät­tä ole laa­du­kas­ta. Tär­kein­tä on ymmär­tää, mitä saat. Luku­tai­don sekä sisäl­tö­ana­lyy­sin näkö­kul­mas­ta sanon­kin, että käy­tä teko­ä­lyä spar­raa­ja­na, älä tuot­ta­ja­na. Mik­si? Minä­pä avaan asi­aa.

Kom­men­toi­mas­sa­ni Lin­ke­dIn-pos­tauk­ses­sa oli lis­taus sii­tä, miten ero­tat ChatGPT:n tuot­ta­man teks­tin. Kir­joit­ta­ja oli kysy­nyt sitä suo­raan ChatGPT:ltä. Piir­teet oli­vat seu­raa­vat: Lii­an tasai­nen ja vir­hee­tön kie­li, teks­tin yleis­tä­vä ja neu­raa­li sävy, tois­to ja kaa­va­mai­suus, syväl­li­syy­den puu­te, lii­an täy­del­li­set lis­tat sekä oudot ja epäin­hi­mil­li­set sana­va­lin­nat. Kuu­los­taa­ko tutul­ta? Jos hyväk­syt tuol­lai­set todek­si pure­mat­ta, saat­taa luku- ja sisäl­tö­ana­lyy­soin­ti­tai­dois­sa­si olla kehit­tä­mi­sen varaa.

Tuo ChatGPT:n vas­taus hymyi­lyt­tää minua useam­mas­ta­kin syys­tä. Olen kir­joit­ta­mi­sen ammat­ti­lai­nen, ja mukau­tan sisäl­tö­jä­ni eri alo­jen yri­tys­ten sekä toi­mi­tus­ten­kin eri­lai­siin tar­pei­siin. Kir­joi­tan ammat­ti­lai­se­na tasai­sen vir­hee­tön­tä sisäl­töä, joka opet­ta­ja­taus­ta­ni huo­mioon ottaen saat­taa tun­tua hyvin yleis­tä­väl­tä ja neut­raa­lil­ta­kin, kos­ka tuot­ta­mie­ni sisäl­tö­jen on tar­koi­tus sel­ven­tää asi­aa eli opas­taa. En käy­tä usein­kaan perus­si­säl­löis­sä vaa­ti­vam­paa kie­li­tie­teel­lis­tä ter­mi­no­lo­gi­aa, kos­ka haluan pitää sisäl­lön ymmär­ret­tä­vä­nä. Kir­joi­tan sisäl­töä, johon liit­tyy lis­tauk­sia esi­merk­kei­nä tai ohjeis­tuk­si­na. Lisäk­si, kos­ka olen Puna­ky­nä­pa­ho­lai­nen, saa­tan käyt­tää tari­nal­lis­ta­mi­sen tehos­tee­na outo­ja sekä jos­kus myös hie­man asi­aan­kuu­lu­mat­to­mia sana­va­lin­to­ja, kuten A. W. Yrjä­nä CMX:n useis­sa kap­pa­leis­sa. Mikä erot­taa luo­ma­si sisäl­löt sit­ten ChatGPT:stä? Se, että myös ymmär­rän, mis­tä puhun.

Sisäl­tö­ana­lyy­sin perus­teet — mikä on aitoa, mikä ei?

Nyky­päi­vä­nä pitää luku­tai­don lisäk­si hal­li­ta sisäl­tö­jen ana­ly­soin­ti. Näin osaat erot­taa ns. höt­tö­tie­don oikeas­ta. Ammat­ti­lai­nen osaa ana­ly­soi­da teks­ti­si­säl­tö­jä eli vaik­ka ne näyt­tä­vät ulkoa hyväl­tä, sisäl­tö ei vält­tä­mät­tä sitä ole. Pituus ei kor­vaa laa­tua, kie­li­vir­heet­tö­myys ei kor­vaa laa­tua, ulko­nä­kö ei kor­vaa laa­tua, vaan punai­nen lan­ka on kai­ken ydin ja laa­dun tae. Tul­lak­seen parem­mak­si luki­jak­si ja teks­tien sisäl­tö­jen ana­ly­soi­jak­si sisäl­tö­jä pitää aina kulut­taa. Kulu­tus pitää lisäk­si teh­dä moni­puo­li­ses­ti eli sisäl­löt voi­vat olla tie­to­kir­jo­ja, romaa­ne­ja tai vaik­ka vain Yhteis­hy­vän ja Pirk­ka-leh­den artik­ke­lei­ta tai Discord-ket­ju ja jopa ohje­kir­ja. Luku­tai­don kehit­tä­mi­nen ei vaa­di kenel­tä­kään meis­tä tie­tääk­se­ni suu­ria pon­nis­tuk­sia — vain mää­rä­tie­toi­sen halun teh­dä niin ja moni­puo­li­ses­ti. Kun kulu­tat sisäl­tö­jä ja teet sen moni­puo­li­ses­ti, kas­va­tat tie­to-osaa­mis­ta­si, joka on sisäl­tö­ana­lyy­sis­sä erit­täin tär­ke­ää.

Opet­ta­ja­na minun piti olla kriit­ti­nen kaik­kea luke­maa­ni koh­taan. Asian todis­te­lu­vas­tuu jäi aina opis­ke­li­jal­le. Pai­no­tin kaik­kien kir­jal­lis­ten töi­den sekä suul­lis­ten esi­tys­ten koh­dal­la, että tei­dän pitää vakuut­taa minut eli puhua minul­le kuin ihmi­sel­le, joka ei tie­dä asias­ta mitään. Jos saat­te minut vakuu­tet­tua asias­ta, hyväk­syt­ty suo­ri­tus on var­ma.

Vakuut­ta­mi­nen ei ollut vain sitä, että opis­ke­li­ja sanoi niin. Vakuut­ta­vuut­ta tuke­maan vaa­din muu­ta­kin. Pai­no­tin aina, että sisäl­tö on suun­ni­tel­ta­va sel­keäk­si koko­nai­suu­dek­si, jota käyt­tä­jän on help­po seu­ra­ta. Tämä suun­ni­tel­tu sisäl­tö koos­tuu sil­loin yhden kes­kei­sen sano­man ympä­ril­le. Tätä kes­keis­tä sano­maa tuke­maan on valit­tu laa­duk­kaat esi­mer­kit, koke­muk­set sekä tari­nat. Lopuk­si, jos aihe vaa­tii sitä, muka­na on myös asian­tun­ti­ja­lausun­to­ja, käyt­tä­jä­ko­ke­muk­sia, kuva­ma­te­ri­aa­lia, läh­tei­tä jne. Kei­not ovat rajat­to­mat ja tätä pai­no­tin. Täl­lai­nen työs­ken­te­ly kehit­ti mie­les­tä­ni par­hai­ten niin luku- kuin sisäl­tö­ana­lyy­si­tai­to­ja. Opis­ke­li­ja ei voi­nut vali­ta sano­man­sa tuek­si tur­haa tie­toa, vaan taus­ta­tie­don piti tul­la muu­al­ta kuin wiki­pe­dia-artik­ke­leis­ta. Tämä pakot­ti opis­ke­li­jat oikeas­ti pereh­ty­mään aihee­seen sekä hake­maan tie­toa. Tie­to ei voi­nut poh­jau­tua vain yhteen läh­tee­seen, vaan tie­toa tuki useam­pi läh­de.

Mis­tä läh­det liik­keel­le?

Mitä enem­män har­joit­te­let kriit­tis­tä luke­mis­ta ja sisäl­tö­ana­lyy­siä, sitä terä­väm­mäk­si hiot sisäl­tö­jen ana­ly­soin­ti­tai­to­ja­si. Ensim­mäi­nen neu­vo­ni on aina se, että lue, lue ja lue. Toi­sek­si, jos luet, tee sen lomas­sa seu­raa­vaa eli kai­va luke­mas­ta­si sisäl­lös­tä esiin enem­män seu­raa­vil­la kysy­myk­sil­lä (Hih… taas lis­ta):

1. Mil­lais­ta toi­min­taa sisäl­lös­sä on? Täl­lä tar­koi­tan ver­be­jä eli sisäl­tö­jen ydin­tä. Mitään lause­ket­ta eli yleis­kie­li­ses­ti lauset­ta ei voi kos­kaan sanoa toi­mi­vak­si, jos sii­nä ei ole ver­biä eli kon­kreet­tis­ta teke­mi­sen moot­to­ria. Nii­tä kan­nat­taa tut­kia aina eli alle­vii­vaa luke­mas­ta­si sisäl­lös­tä ver­bit ja läh­de sel­vit­tä­mään nii­den käyt­töä. Mitä ne teke­vät? Käs­ke­vät­kö ne vai ovat­ko ne ehdol­li­sia? Ver­bit ovat toi­sek­si suu­rin rak­kau­te­ni, kos­ka ne ker­to­vat niin pal­jon ja nii­den avul­la sel­vi­ää hel­pos­ti sisäl­lön tar­koi­tus.
2. Kuka, mikä, ket­kä tai mit­kä toi­mi­vat sisäl­lös­sä? Tar­kas­tel­tua­si ver­be­jä, voit nyt laa­jen­taa tar­kas­te­lua toi­mi­joi­hin eli ket­kä osal­lis­tu­vat ver­bin kuvaa­maan toi­min­taan. Ylä­as­teel­la vii­meis­tään tutus­tut­tiin seu­raa­vaan iha­naan kaa­vaan eli NP + V eli lause alkaa sub­jek­til­la ja 2. koko­nai­suus on aina ver­bi, esim. Poi­ka ajaa pyö­räl­lä. Nai­nen kan­taa kas­sia. Kun läh­det tar­kas­te­le­maan teki­jää, sel­vi­tä aluk­si ver­bi (ajaa, kan­taa), ja sen jäl­keen kysy, kuka ajaa ja kan­taa. Tämä on tosin hyvin simp­pe­li esi­merk­ki, mut­ta ker­too asian yksin­ker­tai­suu­des­ta pal­jon. Pää­asia, että sel­vi­tät, kei­tä ovat nämä toi­mi­jat ver­bin kans­sa.
3. Mil­lai­ses­ta maa­il­mas­ta sisäl­tö ker­too? Liit­tyy­kö sisäl­tö johon­kin toi­min­taan, ympä­ris­töön, aikaan tai paik­kaan? Ver­bit ovat myös täs­sä sel­kei­tä suun­nan­näyt­tä­jiä. Ne ker­to­vat toi­min­nal­laan yleen­sä hyvin tar­kas­ti myös ympä­ris­tös­tään. Puhu­taan­ko täs­tä het­kes­tä, tule­vai­suu­des­ta vai men­nees­tä? Ovat­ko ne ammat­ti­si­don­nai­sia eli kuvaa­vat­ko jotain tie­tyn alan toi­min­to­ja (raken­taa, pora­ta, kai­vaa) vai ovat­ko ne var­sin ylei­siä eli olla, halu­ta, toi­voa, uskoa jne.?
4. Kuka on sisäl­lön vas­taa­not­ta­ja eli mik­si kir­joit­ta­ja on kir­joit­ta­nut tämän juu­ri hänel­le? Sisäl­löil­lä on monia tar­koit­tei­ta. Sisäl­tö voi olla opas­ta­va, tie­dot­ta­va, kuvai­le­va, mie­li­pi­de tai tut­ki­va. Tut­ki sisäl­töä sen valos­sa, puhu­tel­laan­ko sii­nä ketään. Jos puhu­tel­laan, mis­sä tar­koi­tuk­ses­sa? Tätä voi tukea tutus­tu­mi­nen kir­joit­ta­jaan hen­ki­lö­nä. Tut­ki kir­joit­ta­jan taus­to­ja, jos tie­dät, kuka sisäl­lön on kir­joit­ta­nut. Mikä on hänen ammat­tin­sa? Mil­lai­sia mui­ta teks­te­jä tai kir­jo­ja hän on kir­joit­ta­nut? Onko hän luo­tet­ta­va?

Näi­den kysy­mys­ten poh­jal­ta saat ensim­mäi­sen kos­ke­tuk­sen sisäl­tö­ana­lyy­siin. Osaat kat­sel­la sisäl­tö­jä näin hie­man kriit­ti­sem­min. Nämä tai­dot aut­ta­vat sinua mones­sa tar­pees­sa, esim. valin­ta­ko­keis­sa, opin­nois­sa, työ­elä­mäs­sä sekä ihan vain arjes­sa har­ras­tus­ten paris­sa.

Etkö innos­tu­nut­kin? Lis­taus sai sinut poh­ti­maan? Niin­pä annan sinul­le maik­ka­na lopuk­si teh­tä­vän. Seu­raa­van ker­ran, kun luet jotain kir­joi­tet­tua teks­tiä (esim. uuti­nen, säh­kö­pos­ti, some­pos­taus tms.), pysäh­dy het­kek­si ja ota nämä kysy­myk­set esiin. Nos­ta luke­mas­ta­si sisäl­lös­tä esiin hie­man enem­män tie­toa, tar­kas­te­le ver­be­jä ja mie­ti, kuka on teks­tin todel­li­nen toi­mi­ja. Näin otat ensim­mäi­sen aske­leen koh­ti tehok­kaam­paa luku­tai­toa ja sisäl­tö­jen ana­ly­soin­tia. Vah­vis­tat näin vai­vih­kaa kykyä­si erot­taa laa­tu kes­kin­ker­tai­suu­des­ta.