
Haluatko erottua eduksesi? Lue, mutta tee se syvemmin!
Sisältöanalyysi antaa enemmän. Kun ymmärrät, mitä luet, osaat soveltaa tätä taitoa käytäntöön. Kuten kerron blogissani usein, luen paljon — somea, artikkeleita, tutkimuksia jne. Taivas on rajana. LinkedInissä kohtasin vasta erään postauksen, jota minun oli pakko kommentoida. Siinä puhuttiin siitä, miten sisällöistä on kadonnut persoona, koska sisältöjä tuotetaan usein tekoälyllä. Vaikka tekoälykoulutuksia on runsaasti ympäristössä, niiden käyminen ei tee ketään meistä käyttöviisaaksi. En tarkoita, että koulutukset ovat höttöä. Se ei ole pointtini. Pointtini on, että tekoälyn tuottama tieto promptien eli kehotteiden avulla ei välttämättä ole laadukasta. Tärkeintä on ymmärtää, mitä saat. Lukutaidon sekä sisältöanalyysin näkökulmasta sanonkin, että käytä tekoälyä sparraajana, älä tuottajana. Miksi? Minäpä avaan asiaa.
Kommentoimassani LinkedIn-postauksessa oli listaus siitä, miten erotat ChatGPT:n tuottaman tekstin. Kirjoittaja oli kysynyt sitä suoraan ChatGPT:ltä. Piirteet olivat seuraavat: Liian tasainen ja virheetön kieli, tekstin yleistävä ja neuraali sävy, toisto ja kaavamaisuus, syvällisyyden puute, liian täydelliset listat sekä oudot ja epäinhimilliset sanavalinnat. Kuulostaako tutulta? Jos hyväksyt tuollaiset todeksi purematta, saattaa luku- ja sisältöanalyysointitaidoissasi olla kehittämisen varaa.
Tuo ChatGPT:n vastaus hymyilyttää minua useammastakin syystä. Olen kirjoittamisen ammattilainen, ja mukautan sisältöjäni eri alojen yritysten sekä toimitustenkin erilaisiin tarpeisiin. Kirjoitan ammattilaisena tasaisen virheetöntä sisältöä, joka opettajataustani huomioon ottaen saattaa tuntua hyvin yleistävältä ja neutraaliltakin, koska tuottamieni sisältöjen on tarkoitus selventää asiaa eli opastaa. En käytä useinkaan perussisällöissä vaativampaa kielitieteellistä terminologiaa, koska haluan pitää sisällön ymmärrettävänä. Kirjoitan sisältöä, johon liittyy listauksia esimerkkeinä tai ohjeistuksina. Lisäksi, koska olen Punakynäpaholainen, saatan käyttää tarinallistamisen tehosteena outoja sekä joskus myös hieman asiaankuulumattomia sanavalintoja, kuten A. W. Yrjänä CMX:n useissa kappaleissa. Mikä erottaa luomasi sisällöt sitten ChatGPT:stä? Se, että myös ymmärrän, mistä puhun.
Sisältöanalyysin perusteet — mikä on aitoa, mikä ei?
Nykypäivänä pitää lukutaidon lisäksi hallita sisältöjen analysointi. Näin osaat erottaa ns. höttötiedon oikeasta. Ammattilainen osaa analysoida tekstisisältöjä eli vaikka ne näyttävät ulkoa hyvältä, sisältö ei välttämättä sitä ole. Pituus ei korvaa laatua, kielivirheettömyys ei korvaa laatua, ulkonäkö ei korvaa laatua, vaan punainen lanka on kaiken ydin ja laadun tae. Tullakseen paremmaksi lukijaksi ja tekstien sisältöjen analysoijaksi sisältöjä pitää aina kuluttaa. Kulutus pitää lisäksi tehdä monipuolisesti eli sisällöt voivat olla tietokirjoja, romaaneja tai vaikka vain Yhteishyvän ja Pirkka-lehden artikkeleita tai Discord-ketju ja jopa ohjekirja. Lukutaidon kehittäminen ei vaadi keneltäkään meistä tietääkseni suuria ponnistuksia — vain määrätietoisen halun tehdä niin ja monipuolisesti. Kun kulutat sisältöjä ja teet sen monipuolisesti, kasvatat tieto-osaamistasi, joka on sisältöanalyysissä erittäin tärkeää.
Opettajana minun piti olla kriittinen kaikkea lukemaani kohtaan. Asian todisteluvastuu jäi aina opiskelijalle. Painotin kaikkien kirjallisten töiden sekä suullisten esitysten kohdalla, että teidän pitää vakuuttaa minut eli puhua minulle kuin ihmiselle, joka ei tiedä asiasta mitään. Jos saatte minut vakuutettua asiasta, hyväksytty suoritus on varma.
Vakuuttaminen ei ollut vain sitä, että opiskelija sanoi niin. Vakuuttavuutta tukemaan vaadin muutakin. Painotin aina, että sisältö on suunniteltava selkeäksi kokonaisuudeksi, jota käyttäjän on helppo seurata. Tämä suunniteltu sisältö koostuu silloin yhden keskeisen sanoman ympärille. Tätä keskeistä sanomaa tukemaan on valittu laadukkaat esimerkit, kokemukset sekä tarinat. Lopuksi, jos aihe vaatii sitä, mukana on myös asiantuntijalausuntoja, käyttäjäkokemuksia, kuvamateriaalia, lähteitä jne. Keinot ovat rajattomat ja tätä painotin. Tällainen työskentely kehitti mielestäni parhaiten niin luku- kuin sisältöanalyysitaitoja. Opiskelija ei voinut valita sanomansa tueksi turhaa tietoa, vaan taustatiedon piti tulla muualta kuin wikipedia-artikkeleista. Tämä pakotti opiskelijat oikeasti perehtymään aiheeseen sekä hakemaan tietoa. Tieto ei voinut pohjautua vain yhteen lähteeseen, vaan tietoa tuki useampi lähde.
Mistä lähdet liikkeelle?
Mitä enemmän harjoittelet kriittistä lukemista ja sisältöanalyysiä, sitä terävämmäksi hiot sisältöjen analysointitaitojasi. Ensimmäinen neuvoni on aina se, että lue, lue ja lue. Toiseksi, jos luet, tee sen lomassa seuraavaa eli kaiva lukemastasi sisällöstä esiin enemmän seuraavilla kysymyksillä (Hih… taas lista):
- Millaista toimintaa sisällössä on? Tällä tarkoitan verbejä eli sisältöjen ydintä. Mitään lauseketta eli yleiskielisesti lausetta ei voi koskaan sanoa toimivaksi, jos siinä ei ole verbiä eli konkreettista tekemisen moottoria. Niitä kannattaa tutkia aina eli alleviivaa lukemastasi sisällöstä verbit ja lähde selvittämään niiden käyttöä. Mitä ne tekevät? Käskevätkö ne vai ovatko ne ehdollisia? Verbit ovat toiseksi suurin rakkauteni, koska ne kertovat niin paljon ja niiden avulla selviää helposti sisällön tarkoitus.
- Kuka, mikä, ketkä tai mitkä toimivat sisällössä? Tarkasteltuasi verbejä, voit nyt laajentaa tarkastelua toimijoihin eli ketkä osallistuvat verbin kuvaamaan toimintaan. Yläasteella viimeistään tutustuttiin seuraavaan ihanaan kaavaan eli NP + V eli lause alkaa subjektilla ja 2. kokonaisuus on aina verbi, esim. Poika ajaa pyörällä. Nainen kantaa kassia. Kun lähdet tarkastelemaan tekijää, selvitä aluksi verbi (ajaa, kantaa), ja sen jälkeen kysy, kuka ajaa ja kantaa. Tämä on tosin hyvin simppeli esimerkki, mutta kertoo asian yksinkertaisuudesta paljon. Pääasia, että selvität, keitä ovat nämä toimijat verbin kanssa.
- Millaisesta maailmasta sisältö kertoo? Liittyykö sisältö johonkin toimintaan, ympäristöön, aikaan tai paikkaan? Verbit ovat myös tässä selkeitä suunnannäyttäjiä. Ne kertovat toiminnallaan yleensä hyvin tarkasti myös ympäristöstään. Puhutaanko tästä hetkestä, tulevaisuudesta vai menneestä? Ovatko ne ammattisidonnaisia eli kuvaavatko jotain tietyn alan toimintoja (rakentaa, porata, kaivaa) vai ovatko ne varsin yleisiä eli olla, haluta, toivoa, uskoa jne.?
- Kuka on sisällön vastaanottaja eli miksi kirjoittaja on kirjoittanut tämän juuri hänelle? Sisällöillä on monia tarkoitteita. Sisältö voi olla opastava, tiedottava, kuvaileva, mielipide tai tutkiva. Tutki sisältöä sen valossa, puhutellaanko siinä ketään. Jos puhutellaan, missä tarkoituksessa? Tätä voi tukea tutustuminen kirjoittajaan henkilönä. Tutki kirjoittajan taustoja, jos tiedät, kuka sisällön on kirjoittanut. Mikä on hänen ammattinsa? Millaisia muita tekstejä tai kirjoja hän on kirjoittanut? Onko hän luotettava?
Näiden kysymysten pohjalta saat ensimmäisen kosketuksen sisältöanalyysiin. Osaat katsella sisältöjä näin hieman kriittisemmin. Nämä taidot auttavat sinua monessa tarpeessa, esim. valintakokeissa, opinnoissa, työelämässä sekä ihan vain arjessa harrastusten parissa.
Etkö innostunutkin? Listaus sai sinut pohtimaan? Niinpä annan sinulle maikkana lopuksi tehtävän. Seuraavan kerran, kun luet jotain kirjoitettua tekstiä (esim. uutinen, sähköposti, somepostaus tms.), pysähdy hetkeksi ja ota nämä kysymykset esiin. Nosta lukemastasi sisällöstä esiin hieman enemmän tietoa, tarkastele verbejä ja mieti, kuka on tekstin todellinen toimija. Näin otat ensimmäisen askeleen kohti tehokkaampaa lukutaitoa ja sisältöjen analysointia. Vahvistat näin vaivihkaa kykyäsi erottaa laatu keskinkertaisuudesta.