6 yleisintä virhettä, kun pitäisi kirjoittaa käyttäjäystävällisesti
Olet asiantuntija omalla alallasi ja virheisiin ei ole varaa. Haluat tuoda esiin osaamistasi käyttäjäystävällisesti. Kirjoitat pitkähkön tekstin tai tuotat sen esim. ChatGPT:llä tai Jasper.ai:lla lempiaiheestasi. Muokkaat sitä hieman omaksesi ja sen jälkeen annat tekstin esilukuun työkaverillesi/ystävällesi/puolisollesi ja odotat, että hän julistaa sen upeaksi kokonaisuudeksi. Kaikki julkaisemasi tieteelliset artikkelit ovat aina saaneet tiedeyhteisöltä ylistystä. Apusi kuitenkin alkaa kysyä kysymyksiä sinulle täysin itsestään selvistä asioista. Miten hän ei nyt tuota ymmärtänyt?
Päätin tässä artikkelissa kertoa, miten sisällöt voi helposti kirjoittaa käyttäjäystävällisesti ja mitkä ovat yleisimmät virheet, joita kirjoittaja tekee. Rakennan päivittäin useammalle asiakkaalle monipuolisesti sisältöjä. Sisällöt vaihtelevat sosiaalisen median sisällöistä aina artikkelikokokonaisuuksiin verkkosivuille tai tutkimusraportteihin. Mukaan mahtuu myös maksetun mainonnan suunnittelua ja toteuttamista. Työni on varsin monipuolista ja se on aina tuotettava vastaanottaja mielessä eli käyttäjäystävällisesti. En myöskään keskity tekemään töitä vain arkkitehdeille tai remonttifirmoille, vaan teen sisältöjä varsin laaja-alaisesti. Se on ehkä joillekin ajatuksena kauhistus, mutta minulle se on se sokeri, kinuskikakku monine kerroksineen.
Alkuaikoina lähdin vain tekemään sisältöjä. Nykyään teen taustatyöt todella tarkasti ennen kuin aloitan mitään uuden asiakkaani kanssa. Ostaja on kuitenkin aina myös käyttäjä, joten käyttäjäystävälliset tekstit voittavat aina muut. Koostin muutaman tyypillisimmän virheen alle. Ota siis näistä virheistä opiksesi ja ajattele, miten voisit tehdä seuraavassa tekstissäsi asiat toisin.
Käyttäjäystävällisesti ei kirjoiteta näin
1# Sisältö jää avaamatta: Joskus on hyvä avata ja selostaa, mitä tarkoitat käyttämälläsi tieteellisellä tai ammatillisella termillä. Vaikka termi voi sinusta tuntua tavalliselta ja ymmärrettävältä, jäykkä tieteellinen ilmaisu voi olla epäselvä asiaa tuntemattomalle. Kun ymmärrys häviää, viesti ei mene perille. Muista siis selostaa ja aukaista termit aina esimerkein. Joskus auttaa myös kohdeyleisön hahmotus: miten hän ymmärtäisi tämän. Parhaimpia esimerkkejä sisältöjen avauksista ovat mielestäni tohtorien väitöstilaisuudet. Niissä aluksi avataan aihe myös heille, jotka eivät tiedettä tai tutkimuksen haaraa ymmärrä. Yleisössä nimittäin on usein väittelevän tohtorin perhe sekä sukulaisia.
2# Tekstistä puuttuu ydinsanoma: Nostan koulutuksissani esiin yhden asian dilemman. Lähden liikkeelle tekstiviestien historiasta. Kun minä olin nuori, tekstiviestin lähetys maksoi. Yhteen viestiin (160 merkkiä) piti mahduttaa koko sanoma. Sisältö piti tarkkaan miettiä, mikä on olennaista ja tärkeää. Viesti piti siis rakentaa lyhyesti ja ytimekkäästi. Tuo ajattelu auttaa nykyäänkin. Ennen tekstin kirjoittamista, pohdi, mikä on tekstin ydinsanoma ja lähde kirjoittamaan sen ympärille sisältö. Mitä vastaanottajan tulee tietää, että asia ymmärretään?
3# Tekstillä ei ole punaista lankaa: Kun tekstiä tuotetaan, osien sidonta yhteen voi joskus unohtua. Kaikissa teksteissä tulisi olla selkeä runko, joka kokoaa yhteen sisällön. Varsinkin opastavissa teksteissä olisi hyvä lähteä aina liikkeelle kertoen yleisestä yksityiskohtiin. Lopuksi teksti pitäisi koostaa yhteen lopetuskappaleen muodossa. Hyvä muistisääntö on: aion kertoa, kerron ja kerroin. Ajattelemalla noin rakennat helposti käyttäjäystävällisesti sisältöä moneen tarkoitukseen.
4# Kirjoitusvirheet vaikeuttavat ymmärtämistä: Yhdyssanavirheet ovat pahoja ja samoin peruspilkkuvirheet. Niitä ihmiset seuraavat ehkä turhankin usein. Minusta vielä tärkeämpää olisi seurata tekstin jaksotusta. Siinä pääroolin ottavat pilkut, pisteet sekä välit. Ota käteesi kirja tai lehti läheltäsi. Lue valitsemasi noin kappaleen mittainen teksti läpi robottimaisesti ja nopeasti ääneen. Lue se uudelleen ääneen, mutta tällä kertaa rytmitä hengityksesi välimerkkien sekä välien mukaan. Tunsitko eroa? Huomaatko, että välistyksellä on merkitystä? Käyttäjäystävällisesti kirjoitettu teksti on oikeinkirjoitettua.
5# Teksti ei anna vastausta: Lupasit tekstillä avata jonkin asian, mutta tekstisi päättyykin vain uusiin kysymyksiin. Tekstin tulisi aina vastata otsikkoaan. Jos kerrot päivänkakkaroista, kerro niistä ja unohda auringonkukat sekä ruusut. Varmista aina, että täytät lukijoidesi tarpeet.
6# Sisältö on liian pitkä: Nykyaikana tekstien pitää olla napakoita. Sitä tehostaa tekstien suunnittelu, koska silloin teksti ei lähde ns. “porsimaan”. Haluamme usein lisätä vielä yhden jutun ja vielä yhden jutun. Tämä yleensä lihottaa tekstiä entisestään ja muuttaa tekstin sekamelskaksi. Jos tekstistä tulee mielestäsi liian pitkä, pohdi, voisitko lyhentää tai jaksottaa sitä niin, että se ei tuntuisi pitkältä. Väliotsikoinnit, tekstin muuttaminen listaukseksi tai tekstin pilkkominen useammaksi auttavat vähentämään piinaavaa pituutta.
Kun kirjoitat käyttäjäystävällistä tekstiä seuraavan kerran, muista nämä kuusi ydinasiaa. Jos osaat huomioida ne, viestisi menee varmasti perille myös asiaa tuntemattomalle. Pidetään siis huoli sisältöjen selkeydestä sekä käyttäjäystävällisyydestä. Kaikilla lukijoilla ei ole lukukunto yhtä hyvä ja syke saattaa hakata yllättävissäkin kohdissa yli maksimirajojen.