
Onko tekoäly uusi Wikipedia?
Kun joku käyttää tekoälyä tiedonhakuun, mieleeni tulevat ne samat hetket, kun joku sanoi, että: “Kurkkaa se Wikipediasta!?!”. Opettajana pyörittelin silmiäni, kun kuulin oppitunnillani tämän tai luin opinnäytetöitä tai muita kurssitehtäviä, joissa ainoina lähteinä oli käytetty Wikipediaa. Merkkasin siihen kohtaan silloin punakynälläni ison miinuksen. Kun opiskelija tuli kysymään asiaa minulta, selitin syyn mielelläni.
Tiedätte, mihin suuntaan tämä on menossa tänä aikana. Tekoäly on mielestäni uusi Wikipedia, mutta hakusanojen tai konkreettisten termien sijasta promptit ovat tehokkaampia avaimia oikean tiedon luo. Olen teksti-ihminen, olen kirjoittaja ja kaikki tekemiseni pyörii kirjoitetun sisällön piirissä. Kun tiedonhakua pitää tehdä, emme välttämättä mene kirjastoon, vaan moni menee usein Googleen ja hakee sopivan tiedon sieltä. Google antaa nykyään niin linkit kuin tekoälyn vastauksen. Tekoäly koostaa meille (jos osaat kirjoittaa promptin oikein) selkeän ja yksinkertaisen koonnin aiheesta. Tietopohjana käytetään kaikkea sitä dataa, mitä tekoälypohjan tarjoajaan on syötetty. Verbi syöttää on mielestäni mielenkiintoinen sana, ja siihen kannattaa tutustua. Joskus ymmärrämme vain sanan yhden merkityksen, mutta suomenkielisille sanoille on tyypillistä haarautua useampaan käyttötarkoitukseen. Suomen kielihän on varsin taloudellinen kieli.
Mitä tekoälyn “wikipedioituminen” tarkoittaa?
Se on konkreettisesti yksinkertaistumista (tarkoitan kohtaa 4.). Kun merkitsin Wikipedian käytöstä punaisella kynällä ison miinuksen, selitin sen opiskelijalle seuraavalla tavalla. “Olet unohtanut katsoa tiedon taakse.” Tällä tarkoitin sitä, että Wikipedian antama yleistieto on pohja, joka koostaa tiedon yhteen, mutta tätä koostetta ei varsinaisesti voi pitää totena. Oikean tiedon antavat ne linkit, jotka löydät asian yhteydestä. Mene niiden kautta oikean tiedon lähteille ja ymmärrät, mistä on oikeasti kyse.
Jos kurkkasit linkin, ymmärrät, mitä tarkoitan sanalla syöttää. Kaikki tieto on muokattavissa ja nykyään myös tekoälyä pystyy muokkaamaan yhä tehokkaammin ja tehokkaammin. Ilmaisversiot tuottavat sisältöä automaattisesti tekoälylle, kun yksi ohjelmisto täyttyy, alkaa tekoäly tuntua huonolta. Pian tätä käyttävä asiakasryhmä siirtyy toisen luo ja kokee pian saman. Tämä on yksinkertaistumista, virheiden lisääntymistä sekä muunlaisen epäkorrektinkin vastaustyylin lisääntymistä. Kannattaa aina miettiä, ketkä sisällön konkreettisesti tekoälyyn tuottavat, mistä tekoäly tiedon hakee.
Miten tekoälyn antaman tiedon voi varmistaa?
Muista, että tekoäly on aina ystävällinen ja aina pyrkii miellyttämään käyttäjäänsä. Se on oikeastaan aivan ihanaa, koska siten emme pahoita mieltämme oikeastaan mistään. Se ei valitettavasti ole kuitenkaan paras tapa ottaa tietoa vastaan. Kaiken opiskelemamme sisällön, kaiken tutkimamme tiedon pitäisi aina haastaa meidät ajattelemaan. Siksi mitään tietoa ei pitäisi ottaa vastaan aina totuutena, koska se on kerrottu ystävällisesti. Suosittelisin aina tutkimaan ainakin kahdesta muustakin paikasta, mitä aiheesta on sanottu. Yksi lähde ei ole riittävä. Tämän sanoo hyvin ryhmän pomo Marshalls-sarjassa: “One is none.”
Helpoin tapa siis varmistaa tekoälyn antama tieto tai vastaus oikeaksi, on tutkia lähteitä tai aiheeseen liittyviä sivustoja, ja varmistaa näistä asiantuntijalähteistä tieto oikeaksi. Se tapahtuu helposti luomalla promptin hakusi yhteyteen. Esim. “Koosta minulle lähteitä aiheesta syöttää-verbi ja sen käyttö” tai liitä se jollakin tavalla hakemasi sisällön yhteyteen eli jos hait tietoa aiheesta a, kysy lopuksi promptina: “Anna minulle kaikki lähteet, joista hait tiedon.” Hämmästyt takuulla, mutta näin pääset tutustumaan aiheeseen paremmin ja näet, millaisia eroja annetun tiedon ja todennäköisesti tutkitun tiedon välillä on.
Ei muuta kuin kokeilemaan!
