Yrittäjän ensimmäinen vuosi

Ensim­mäi­nen vuo­si 2017 — Aloit­te­le­van yrit­tä­jän koos­te

Yrit­tä­jän arkeen kuu­luu, että poh­di­taan kulu­nut­ta vuot­ta ja saa­vu­tet­tu­ja asioi­ta, eikö? Vuo­des­ta puhu­taan ruusui­ses­ti ja posi­tii­vi­seen sävyyn. Ker­ro­taan, kuin­ka on ylit­tä­nyt itsen­sä yrit­tä­jä­nä, kuin­ka on oppi­nut uusia asioi­ta, kuin­ka on voit­ta­nut kaik­ki ne omat esteen­sä, joi­ta aikai­sem­min oli tiel­leen kerän­nyt. Lisäk­si yleen­sä jokai­ses­ta päi­vi­tyk­ses­tä saa lukea, kuin­ka kou­lut­tau­tu­mal­la ja opis­ke­le­mal­la on oppi­nut val­ta­vas­ti uusia asioi­ta. Voin sanoa samaa, mut­ta pää­tin teh­dä sen toi­sel­la taval­la — Hen­nak­si.

Aloi­tin yrit­tä­jyy­den vuon­na 2017. Sen päät­teek­si kir­joi­tin tämän. Sii­tä pro­ses­sis­ta voi lukea lisää CV-sivul­ta­ni. Men­nään kui­ten­kin itse asi­aan, mis­tä tämän kir­joit­ta­mi­seen sain ins­pik­sen. Face­boo­kis­sa on se iha­na omi­nai­suus, mis­sä voi tut­kia van­ho­ja muis­to­jaan. Päi­vä alkaa iha­nas­ti ja piris­tä­väs­ti, kun noin yhdek­sän tai kym­me­nen mais­sa App muis­tut­taa, että minul­la on täl­tä päi­väl­tä muis­to­ja. Pak­ko­han nii­tä on kur­ka­ta, ja sit­ten nau­res­kel­la kai­kil­le niil­le kir­joi­tuk­sil­leen ja teoil­leen. Mie­li vir­kis­tyy ja olo piris­tyy, kun mie­len täyt­tä­vät aamus­ta kaik­ki ne arvok­kaat muis­tot ja tapah­tu­mat. Jäin­kin aamul­la poh­ti­maan, mis­tä­hän Face­book muis­tut­taa minul­le vuo­den pääs­tä. Mitä yrit­tä­jän ensim­mäi­ses­tä vuo­des­ta on jää­nyt käteen?

Täs­sä siis muis­tel­ta­vaa +5 vuo­den pääs­tä.

Ver­kos­toi­tu­mi­nen onnis­tui muka­vas­ti. Sain ensim­mäi­sen vuo­den aika­na niin yhteis­työ­kump­pa­nei­ta, ystä­viä kuin sit­ten tuki­joi­ta ja spar­raa­jia. Yhteis­työ­kump­pa­nei­den kans­sa olen pääs­syt kehit­te­le­mään mie­len­kiin­toi­sia pro­jek­te­ja — kir­jo­ja, sisäl­tö­ko­ko­nai­suuk­sia eri tar­koi­tuk­siin sekä verk­ko­si­vu­ja. Ystä­vik­si voi sanoa ihmi­siä, joi­den kans­sa olen samas­sa tilan­tees­sa eli aloit­te­le­va yrit­tä­jä. Heil­tä olen saa­nut tukea ja kan­nus­tus­ta, kun on tun­tu­nut sil­tä, että onko minus­ta kui­ten­kaan tähän. Vuo­den aika­na olen myös saa­nut ver­kos­too­ni ihmi­siä, joil­ta olen saa­nut spar­raus­a­pua, asian­tun­ti­ja­tu­kea ja ins­pi­raa­tio­ta teh­dä tätä työ­tä. He ovat näyt­tä­neet minul­le tien, miten tämä työ muut­tuu hil­jal­leen omak­si. Työ­tä on pal­jon, mut­ta olen val­mis teke­mään sen eteen kaik­ke­ni.

Tie­dät­te­kö sen tun­teen, kun lähe­tät sen ensim­mäi­sen las­kun oman yri­tyk­sen nimis­sä ja vie­lä sen, kun ensim­mäi­nen suo­ri­tus kilah­taa tai oikeas­taan ilmes­tyy tilil­le? Se on sel­lais­ta, mitä en ole kos­kaan ennen teh­nyt. Ne ovat iki­muis­toi­sia, mah­ta­via koke­muk­sia. Toi­saal­ta koko yri­tys­toi­min­ta on ihan uut­ta minul­le. Tätä en ole aikai­sem­min teh­nyt. Tätä tun­net­ta tosin muut­taa se, kun huo­maat, pal­jon­ko sii­tä pitää­kään antaa verot­ta­jal­le — mak­sat verot niin asiak­kaan kuin itse­si puo­les­ta.

Ehdot­to­mas­ti yksi paras muis­to­ni täl­tä vuo­del­ta on kir­ja­pro­jek­ti­ni. Se tapah­tui yllät­täen, odot­ta­mat­ta ja niin nopeas­ti. Meil­lä synk­ka­si kir­jai­li­jan kans­sa heti alus­ta niin hyvin yhteen, ja teke­mi­nen oli help­poa, kos­ka molem­mil­la oli sama mis­sio — saa­da val­mis­ta. Olim­me molem­mat saman­ta­pai­sia teke­viä nai­sia. Suu­ri kii­tos täs­tä hänel­le. Oiko­lu­ku on aina ollut kes­keis­tä elä­mäs­sä­ni eli äidin­kie­len opet­ta­ja­na opas­tin opis­ke­li­joi­ta kir­joit­ta­maan oikein, ja nyt yrit­tä­jä­nä teen samaa asiak­kail­le­ni.

Toi­saal­ta jul­ki­suus ja yllät­tä­vä sel­lai­nen on muis­tet­ta­vaa. Vuo­den aika­na minus­ta on teh­ty muu­ta­ma leh­ti­jut­tu, ja ne ovat olleet tär­kei­tä näky­vyy­den ja yri­tyk­sen toi­min­nan kan­nal­ta. Iki­muis­tois­ta oli var­sin­kin, kun yhte­nä päi­vä­nä minul­le soi­tet­tiin Hel­sin­gin Sano­mis­ta ja kysyt­tiin, haluai­sin­ko leh­ti­jut­tuun mukaan. Olin aivan älli­käl­lä lyö­ty. Eihän sel­lai­seen voi sanoa ei. Kun jut­tu­ni jul­kais­tiin Hel­sin­gin Sano­mis­sa ja kuva­ni oli mel­kein aukea­man kokoi­nen, täy­tyy sanoa, että sain aika hie­noa mai­nos­ta ja pie­nel­lä vai­val­la. Kii­tos Hel­sin­gin Sano­mien toi­mit­ta­jal­le, Anna von Hertze­nil­le täs­tä Kevy­ty­rit­tä­jä-jutus­ta­ni.

Kai­kes­sa toi­min­nas­sa koh­taa jos­sain vai­hees­sa epä­on­nis­tu­mi­sia. Ne ovat onnek­si olleet sel­lai­sia, jois­ta on sel­vin­nyt poh­din­nal­la, arvioi­mal­la tilan­teen uudel­leen ja neu­vot­te­le­mal­la. Ne ovat oppi­mis­ko­ke­muk­sia ja arvok­kai­ta sel­lai­sia. Jos­kus on vain olta­va kovem­pi kuin todel­li­suu­des­sa oli­si, on olta­va vah­vuut­ta nous­ta vas­taan ja ker­toa, että täs­sä on epä­koh­ta, johon haluai­sin muu­tos­ta.

Olen vuo­den aika­na oppi­nut, että jos­kus suun­taa pitää muut­taa. Kun huo­maa, että tekee jotain sel­lais­ta, mis­tä ei ole hyö­tyä tai joka ei vie sinua halua­maa­si suun­taan, on pai­net­ta­va jar­rua. Aloit­ta­van yrit­tä­jän pahin heik­kous on tie­tä­mät­tö­myys. Jos­kus jou­dut vedä­te­tyk­si, jos­kus sinul­ta ote­taan kaik­ki irti ja käteen ei jää sel­lais­ta mää­rää rahaa, jota oli­sit toi­vo­nut. Älä tee töi­tä kos­kaan hyvän­te­ke­väi­syy­des­tä.

Se, joka sanoo, että ei ole muut­tu­nut vuo­sien aika­na lain­kaan, puhuu soo­paa. Jokai­nen koke­mus kas­vat­taa, antaa uut­ta ja laa­jen­taa maa­il­man­ku­vaa. Näin on käy­nyt minul­le — olen kas­va­nut, olen saa­nut uusia koke­muk­sia ja kaik­ki tämä on laa­jen­ta­nut maa­il­man­ku­vaa­ni. Opet­ta­ja­na tein tiet­ty­jä asioi­ta tie­tyl­lä taval­la. Nyt olen teh­nyt toi­sen­lais­ta työ­tä, mut­ta unoh­ta­mat­ta opet­ta­juut­ta sisäl­lä­ni. Tämä vuo­si on avan­nut sil­mä­ni ja olen huo­man­nut, että maa­il­ma on täyn­nä mah­dol­li­suuk­sia!

Lupaan ver­kos­toi­tua, tuo­da enem­män esil­le osaa­mis­ta­ni sekä olla hyö­dyk­si mah­dol­li­sim­man monel­le asiak­kaal­le. Tämän hyö­dyk­si ole­mi­sen koen tär­keim­mäk­si lupauk­sek­si. Kun kaup­paa tulee, pää­sen myös enem­män kiin­ni tähän alaan.

En onnis­tu­nut val­loit­ta­maan maa­il­maa, tai oli­ko niin? Aina­kin sain nime­ni moneen leh­teen.

Pää­sin tänä vuon­na teke­mään monia uusia pro­jek­te­ja — verk­ko­si­vu­teks­te­jä, kir­jo­ja, blo­ge­ja, refe­rens­se­jä, työn­ha­ku­kuu­lu­tuk­sia, yri­tys­ta­ri­noi­ta, sosi­aa­li­sen median kam­pan­joi­ta ja graa­fi­sia jul­kai­su­ja. Innos­tuin eni­ten juu­ri tar­koi­tuk­sel­li­ses­ta kir­joit­ta­mi­ses­ta sekä teks­tin elä­vöit­tä­mi­ses­tä. Hen­nak­si maa­il­ma kuu­los­taa mie­len­kiin­toi­sem­mal­ta. Olen moni­puo­li­nen osaa­ja, jol­le mikään teks­ti ei ole este, vaan pikem­min­kin haas­te, jon­ka voi­tan aina.

Onnel­li­sem­pi ehdot­to­mas­ti. Olen pal­jon toi­voa täyn­nä, nis­kas­ta­ni on vuo­den aika­na karis­sut mon­ta tur­haa pai­noa, ja askel­lus on aika var­maa jo nyt. Voin sanoa, että se Hen­na, jon­ka tapa­sit vuo­si sit­ten ei todel­la­kaan ole enää sama Hen­na, jon­ka tapaat tänään tai tule­vai­suu­des­sa. Tämä Hen­na on oppi­nut, että suun­ta kan­nat­taa ottaa aina koh­ti sitä, mitä halu­aa, ei koh­ti sitä, mitä muut halua­vat.

Muis­tan aina par­hai­ten vii­mei­sim­män kir­ja­ni — Adam Grant — Ori­gi­nals. Sen kir­jan kans­sa kävin pie­nen mat­kan. Kir­ja antoi pal­jon voi­maa sil­loin, kun tun­tui, että uskal­lan­ko. Miten käy­tän eri­lai­suut­ta hyväk­se­ni täs­sä uudes­sa elä­mäs­sä­ni? Töi­tä teh­des­sä­ni kuun­te­len mie­lel­lä­ni aina housea tai trancea, ja näi­den tyy­li­la­jien puo­lel­ta uusim­mat löy­tö­ni löy­ty­vät. Var­sin­kin Econ kap­pa­le Soar on yksi iha­na löy­tö, Almal­la on pari muka­vaa bii­siä, ja tsemp­paus­musiik­kia on niin rajat­to­mas­ti. Par­haak­si elo­ku­vak­si sanoi­sin uusim­man Star Wars Last Jedin. Sar­jak­si sanon Whi­te Col­la­rin sekä Out­lan­de­rin. Kult­tuu­ria ja vii­det­tä tulee aina olla, luke­mi­nen rau­hoit­taa, musii­kin kuun­te­lu tukee tun­teis­sa ja sar­jat sekä elo­ku­vat saa­vat ajat­te­le­maan jotain muu­ta. Kai­kis­ta nois­ta saa myös ins­pi­raa­tio­ta työ­hön­sä ja teke­mi­seen­sä.

Kii­tos kai­kil­le asiak­kail­le­ni täs­tä vuo­des­ta. Kii­tos jokai­sel­le yhteis­työ­kump­pa­nil­le­ni täs­tä vuo­des­ta, ja toi­vot­ta­vas­ti jat­kam­me teke­mis­tä myös tule­va­na vuon­na. Kii­tos kai­kil­le tuki­joil­le­ni ja lähim­mäi­sil­le täs­tä vuo­des­ta. Hyvää uut­ta vuot­ta 2018!