Henna Eklund = Punakynäpaholainen
Hen­ki­lö­ta­ri­na­ni

Kuka on Hen­na Eklund, Punakynä­paholainen?

Olen kou­lu­tuk­sel­ta­ni äidin­kie­len ja kir­jal­li­suu­den opet­ta­ja. Nyt olen kir­joi­te­tun digi­taa­li­sen yri­tys­vies­tin­nän suun­nit­te­li­ja, sisäl­lön­tuot­ta­ja sekä kehit­tä­jä — Puna­ky­nä­pa­ho­lai­nen®. 

Reit­ti­ni opet­ta­jak­si oli var­sin sel­keä. Opet­ta­ja­pol­ku­ni läh­ti liik­keel­le jo ensim­mäi­sel­tä luo­kal­ta, kun julis­tin sil­loi­sel­le opet­ta­jal­le­ni, että minus­ta­kin tulee opet­ta­ja. Lukion jäl­keen pää­sin yli­opis­toon, opis­ke­lin mais­te­rik­si ja aineen­opet­ta­jak­si. Tein 10 vuot­ta äidin­kie­len opet­ta­jan töi­tä amma­til­li­sel­la puo­lel­la — 2. asteel­la, aikuis­kou­lu­tuk­ses­sa sekä ammat­ti­kor­kea­kou­lus­sa. Vies­tin­tä on aina ollut oma ala­ni. Työn ohel­la olin muka­na eri­lai­sis­sa vies­tin­tä­hank­keis­sa, esim. opis­ke­li­ja­leh­den kou­lut­ta­ja­na, olin aktii­vi­nen jäsen eri tii­meis­sä, esim. oppi­lai­tok­sen mark­ki­noin­ti­tii­mis­sä. Lisäk­si kuva­sin usein kou­lun tapah­tu­mia sekä päi­vi­tin sosi­aa­lis­ta medi­aa. 

Vies­tin­nän lisäk­si kehit­tä­mi­nen sekä uusien asioi­den opis­ke­lu ovat aina olleet lähel­lä sydän­tä­ni. Täs­tä syys­tä kävin myös reh­to­rio­pin­not Oulun yli­opis­tos­sa, kos­ka halusin enem­män joh­ta­maan ja kehit­tä­mään kuin vain teke­mään. Hypin 10 vuo­den aika­na pes­tis­tä toi­seen, kos­ka vaki­tuis­ta työ­tä ei vain löy­ty­nyt. Työ­ha­ke­muk­sia raken­taes­sa­ni aloin myös poh­tia aidos­ti, mitä haluan teh­dä iso­na. Oli­si­ko minus­ta yrit­tä­jäk­si? Voi­sin­ko teh­dä töi­tä mark­ki­noin­nin ja sisäl­lön­tuo­tan­non paris­sa? VOIN! 

Henna Eklund | Punakynäpaholainen, sisältöjen intohimoinen kehittäjä
Punakynäpaholainen ja Ismo Leikola
Hen­na Eklund rakas­taa suo­men kiel­tä ja kir­joit­ta­mis­ta

Näin suo­men kie­len mais­te­ris­ta ja äidin­kie­len opet­ta­jas­ta tuli moni­tai­toi­nen digi­taa­lis­ten sisäl­tö­jen tuot­ta­ja

Seu­raa­van tari­nan kaut­ta on hyvä selos­taa se, mik­si en mukau­tu­nut pel­kän opet­ta­jan roo­liin. Opet­ta­jan työ oli ollut lem­piam­mat­ti­ni pie­nes­tä asti, osa­sin hom­man ja sain työs­tä­ni usein kehu­ja. Opet­ta­ja­na toi­mi­mi­nen oli nau­tin­to ja vuo­ro­vai­ku­tus opis­ke­li­joi­den kans­sa oli työn hedel­mä. Oli iha­na seu­ra­ta opis­ke­li­joi­den koke­mia oival­luk­sia päi­vit­täin. Vaik­ka täy­tin ken­gät lois­ta­vas­ti, jokin sii­nä tök­ki. Halusin enem­män. 

Kou­lus­sa oli alka­nut tal­viur­hei­lu­kausi. Hiih­tä­mi­nen sekä luis­te­lu oli­vat kiin­teä osa kou­lu­lii­kun­taa sil­loin. Inho­sin kau­no­luis­ti­mia. En vain yksin­ker­tai­ses­ti sie­tä­nyt nii­tä. Syy sii­hen oli, että en nimit­täin osan­nut luis­tel­la niil­lä. Len­te­lin nurin koko ajan. Ennem­min sei­soin niil­lä kuin luis­te­lin. Ne eivät vain sopi­neet mil­lään jal­kaa­ni.

Isä­ni yrit­ti hel­pot­taa luis­te­lua­ni ja vii­la­si kau­no­kei­den kär­jes­sä ole­vis­ta pii­keis­tä alim­man pois, että luis­te­lu oli­si hel­pom­paa. Ei hel­pot­ta­nut luis­te­lua lai­sin­kaan. Tuon jäl­keen nimit­täin luis­te­lu oli vie­lä vai­keam­paa — enim­mäk­seen vai­val­lois­ta nyki­mis­tä.

Lopul­ta puin jal­kaa­ni vel­je­ni hok­ka­rit. Tyt­tö­jen lii­kun­ta­tun­nil­la se aiheut­ti ihme­tys­tä ja nau­res­ke­lua, kuten kaik­ki lau­mas­ta poik­kea­va teke­mi­nen aina. En välit­tä­nyt. Sain vauh­tia run­saas­ti lisää. Hal­lit­sin liik­kee­ni parem­min, tun­sin jään parem­min sekä enää ei ollut pel­koa kaa­tu­mi­sis­ta. 

Jos­kus tie­tyt valin­nat huo­maa vää­rik­si, vaik­ka niil­le yrit­tää antaa kaik­ken­sa. Pelk­kä aineen­opet­ta­juus oli kui­ten­kin tur­han rajat­tua, ja kai­pa­sin enem­män vas­tuu­ta. Sik­si valit­sin reh­to­rio­pin­not, jot­ka antoi­vat minul­le näke­mys­tä teke­mi­sen stra­te­gi­ses­ta puo­les­ta, ja lopul­ta ava­si­vat oven koh­ti yrit­tä­jyyt­tä. 

Koh­ti yrit­tä­jyyt­tä

Kun vii­mei­sin opet­ta­ja­pes­ti­ni lop­pui, jäin kotiin. Aloin samal­la sel­vit­tää, mitä yrit­tä­jyys on ja mitä sen eteen tuli­si teh­dä. Nuor­kaup­pa­ka­ma­ri­toi­min­ta eli JCI-toi­min­ta oli iso apu täs­sä. Ystä­vä­pii­rii­ni kuu­lui run­saas­ti yrit­tä­jiä. He myös osa­si­vat ker­toa sii­tä lisää. Kos­ka en vie­lä ollut var­ma kai­kes­ta, mitä yrit­tä­jyys vaa­ti, aloi­tin kevy­ty­rit­tä­jä­nä Ukko.fi:ssä. Kun kevy­ty­rit­tä­jyys alkoi kan­nat­taa, oli aika siir­tyä yrit­tä­mään toi­mi­ni­mel­lä. Valit­sin nimek­se­ni Hen­nak­sin ja mant­ra­ni oli “Hen­nak­si kaik­ki kuu­los­taa mie­len­kiin­toi­sem­mal­ta.” Sitä vil­je­len edel­leen­kin kaik­kial­la sisäl­löis­sä­ni, kos­ka vaik­ka nime­ni on muut­tu­nut Puna­ky­nä­pa­ho­lai­sek­si, ei Hen­na ole kos­kaan teki­jän pai­kal­ta pois­tu­nut.

 
Hen­na Eklund on aito Puna­ky­nä­pa­ho­lai­nen®

“Ymmär­rät­hän, että suun­ni­tel­tu sisäl­tö kou­kut­taa aina?”

Täs­tä kysy­myk­ses­tä on tul­lut mant­ra­ni Puna­ky­nä­pa­ho­lai­se­na. Opet­ta­ja­na en voi­nut teh­dä mitään ilman suun­ni­tel­maa. Tapa­na­ni oli raken­taa kurs­si­si­säl­löt usei­ta viik­ko­ja ennen uuden jak­son alkua. Sen jäl­keen oli help­po vain men­nä ja opet­taa tur­haan stres­saa­mat­ta. Aikaa jäi elä­mäl­le ja har­ras­tuk­sil­le. Sama toi­min­ta­mal­li on minul­la nyt myös yrit­tä­jä­nä eli suun­nit­te­len ensin ja toteu­tan sit­ten.

Erot­ta­vak­si teki­jäk­se­ni Puna­ky­nä­pa­ho­lai­se­na olen otta­nut kah­den maa­il­man yhdis­tä­mi­sen: suo­men kie­len syvä ymmär­rys ja teko­ä­lyn hyö­dyn­tä­mi­nen sisäl­lön­tuo­tan­nos­sa. Teko­ä­lyn käyt­tö nopeut­taa ideoin­tia ja luon­nos­te­lua, ja minä var­mis­tan puna­ky­näl­lä­ni, että jokai­nen sisäl­tö on brän­din mukai­nen, vai­kut­ta­va ja kou­kut­ta­va.

Kun valit­set minut, voit olla var­ma, että: 
  • Teks­ti­ni ovat laa­duk­kai­ta: Suo­men kie­len mais­te­ri­na ja äidin­kie­len leh­to­ri­na minul­la on kai­paa­maa­si vah­vaa kie­lel­lis­tä osaa­mis­ta, johon AI tuo nopeut­ta ja moni­puo­li­suut­ta.
  • Taus­ta­työ on teh­ty perus­teel­li­ses­ti: Kai­kis­sa pro­jek­teis­sa­ni hyö­dyn­nän dataa, koh­de­ryh­mä­tie­toa ja ‑ymmär­rys­tä sekä teko­ä­ly­työ­ka­lu­ja, jot­ta sisäl­tö puhut­te­lee juu­ri Sinun kan­nal­ta­si oike­aa ylei­söä.
  • Pro­jek­tit ete­ne­vät sovi­tus­ti: Jokai­sen pro­jek­tin alus­sa käyn läpi yhdes­sä asiak­kaa­ni kans­sa sel­keät aika­tau­lut, jot­ta pro­jek­tit ete­ne­vät suun­ni­tel­lus­ti ja ajal­laan.
Kun yhdis­tän tari­nal­lis­ta­mi­sen, suo­men kie­len moni­käyt­töi­syy­den ja teko­ä­ly­avus­tei­sen copyw­ri­tin­gin sisäl­tö­mark­ki­noin­tiin ja asia­sa­na­suun­nit­te­luun, tulok­set ovat olleet monin­ker­tai­ses­ti pal­kit­se­via.

Teh­dään yhdes­sä yri­tyk­se­si sisäl­löis­tä vai­kut­ta­vam­pia. Uudis­te­taan tavoit­teet, koh­de­ryh­mät ja kana­vat. Löy­de­tään se yksi­löl­li­nen ääni ja tari­na, joka erot­taa brän­di­si muis­ta. Minä puna­ky­näi­len kai­ken näky­väk­si.

Rakas­tan kie­lem­me moni­käyt­töi­syyt­tä ja sitä, kuin­ka pie­nil­lä valin­noil­la vies­tin ilmai­su­voi­maa voi tehos­taa monin­ker­tai­sek­si. Anna minun aut­taa Sinua lopet­ta­maan samo­jen vir­hei­den tois­ta­mi­nen. Sopii­ko?