Toimiva työpaikan sisäinen viestintä on kultaakin kalliimpaa
Pohdin tuossa istuessani useissa sisäisissä palavereissa sekä asiakastapaamisissa, että toimiva työpaikan sisäinen viestintä on kultaakin kalliimpaa. Työni puolesta pääsen tutustumaan monenlaisten yritysten sisäiseen elämään. Joissakin paikoissa se on toimivaa sekä ottaa avainhenkilöt aktiivisesti mukaan, joissakin paikoissa taas kuljetaan hyvin rajoitettua polkua ja ydintoimintaan eivät pääse mukaan kuin harvat ja valitut. Kun puhutaan toimivasta sisäisestä viestinnästä, siinä korostuu mielestäni avoimuus. Henkilökunta on herkimmillään muutosten keskellä. Silloin avoin tiedottaminen kaikesta — niin ongelmista kuin onnistumisista — on tärkeää. On tärkeää, että työntekijät pysyvät mukana muutoksissa sekä heidät otetaan mukaan tekemiseen, kun omaksutaan uusia toimintamalleja.
Sisäisen viestinnän heikot kohdat
Mihin sisäinen viestintä usein kompastuu? Kerroin jo aikaisemmassa kappaleessa, että jos viestintä on liian rajoittunutta, ajautuu sisäinen viestintä ennemmin tai myöhemmin umpikujaan sekä ongelmiin. Näin tämän vierestä erään yrityksen kanssa, missä vastapalkattu avainhenkilö ei vain päässyt sisään yritykseen tai häntä ei otettu mukaan jostain syystä. Voi olla, että tämä avainhenkilö ei vain osannut kertoa, mikä oli ongelma tai ei osannut pyytää apua. Syynä voi olla myös tiedon vähyys eli tämä työntekijä ei ollut tietoinen uuden yrityksen toimintamalleista eli perehdyttäminen oli jäänyt heikoksi. Ongelmia on varmasti monia, mutta lopulta tämä työntekijä laittoi konkreettisesti hanskat tiskiin ja lähti takaisin aikaisempaan työpaikkaansa.
Jos työpaikalla omaksutaan uusia toimintamalleja tai työpaikalle tulee uusia työntekijöitä, on tärkeää, että asioista ollaan avoimia. Toimintamalleista ja niiden vaiheista kerrotaan avoimesti. Uudelle työntekijälle on ns. perehdytyspeli, jossa pisteitä saa, kun ottaa uuden työntekijän positiivisesti eri tavoin vastaan yhteisöön. Kaikissa vaiheissa tulisi olla tiedossa selkeät avainhenkilöt. Nämä ”huoltojoukot” varmistavat, että kaikki tieto toimintamallista on kaikkien tiedossta tai uusi tekijä voi kääntyä heidän puoleensa aina epävarmuuden keskellä.
Kun ajatellaan rekrytointia, se ei lopu uuden henkilön valintaan, vaan perehdytys on tärkeä osa rekrytointiprosessia. Sisäinen viestintä on silloin entistä tärkeämmässä asemassa. Perehdyttämien on hirveän vaikea työ, jos se ei ole suunniteltua. Siinä perehdyttäjän pitää astua perehdytettävän kenkiin ja jättää olettaminen kokonaan pois sanavarastosta. Koskaan uusi työntekijä ei saa kuulla, että ”Oletin, että …” ”Luulin, että …” Kun pohdit, miten hoitaisit seuraavan työntekijän perehdyttämisen, muista mielessäsi seuraava kysymys: “Ketkä kertovat parhaiten positiiviset asiat yrityksestänne talon ulkopuolelle?”
Sisäinen viestintä toimivaksi näillä vinkeillä
Miten sisäinen viestintä saadaan sitten toimimaan, konkreettisesti? Kuten jo aiemmin sanoin – ottamalla avoimuuden konkreettiseksi päämääräksi. Kaiken yrityksen sisällä tapahtuvan viestinnän tulisi olla läpinäkyvää, avointa sekä keskusteluun kannustavaa niin hyvässä kuin pahassa. Ei kaikki aina ole ihanaa ja superia, valitettavasti. Jos työntekijä kuulee uusista suunnitelmista työnantajan julkaiseman sosiaalisen median päivityksen kautta tai toinen työntekijä kertoo uudelle työntekijälle työpaikan toimintamalleista ajatuksella ”kaikkihan tuon tietävät”, jokin on vialla.
Kun koulutan työpaikkaviestinnästä ja työnhakuviestinnästä, kerron aina lähtökohdista. Tällä tarkoitan sitä, että jokainen meistä on uniikki persoona. Kun saavumme uuteen tilanteeseen, työpaikkaan tai projektiin, tuomme mukanamme painolastimme niin hyvässä kuin pahassa. Jokaisella meistä on oma tietotaustamme, jota värittävät erilaiset kokemukset. Jokaisella meistä on näiden kokemusten pohjalta rakennettu arvomaailma sekä sen värittämät uskomukset.
Olemme kaikki tuntevia sekä aistivia ihmisiä, ja erilaiset havainnot sekä aistimukset ympäristöstämme herättävät näitä tuntemuksia. Lisäksi tuomme jokaiseen tilanteeseen mukanamme myös asenteet ja ennakkoluulot, jotka nousevat esiin erilaisten ärsykkeiden kautta. Tämä tulisi jokaisen työnantajan ymmärtää, mutta myös tämän uuden ihmisen, joka saapuu uuteen ympäristöön. Kannattaa olla aito alusta asti, mutta myös huomioida, että vastapuoli taistelee tai oikeastaan käy samaa prosessia läpi kuin sinäkin. Pohdi siis, mikä on mielikuva, jonka haluat synnyttää? Miten huomioit parhaiten tämän tilanteen lähtökohdat? Kuinka tietoinen olet niistä?
Sisäinen viestintä onnistuu, kun:
- yrityksen viestintäkulttuuri on avointa. Silloin yrityksen avainhenkilöt ymmärtävät, mitä työntekijät ajattelevat eli vuorovaikutus on toimivaa. Yrityksen sisällä uskalletaan kertoa niin hyvistä kuin huonoista asioista, esittää kysymyksiä sekä kertoa huolenaiheista. Tietoa ei koskaan saa pimittää, koska se luo henkilöstössä aina ahdistuneisuutta sekä luottamuspulaa.
- viestintä on selkeää ja suunniteltua. Kiinnitä huomiota sisällön selkeyteen ja yksiselitteisyyteen. Näin vältyt kaikelta monitulkintaisuudelta ja väärinymmärryksiltä. Unohda olettaminen täysin! Kun viestintä on suunniteltua, tieto kerrotaan tietyn toimintamallin mukaan eteenpäin, esimerkiksi ensin henkilöstölle ja sitten vasta julkisesti. Tiedon välittämisen ajankohtaan kannattaa kiinnittää huomiota. Jos aiheet vaativat keskustelua, muista, että silloin niistä ei kannata viestiä viikonloppuna tai ilta-aikaan.
- kaikki tieto on helposti saatavilla ja ajankohtaista. Kun tieto on helposti saatavilla, myös työntekijöillä on helppo olla ja heidän ei tarvitse arvailla asioiden vaikutuksia. Huhupuheet ovat pahinta, mitä voi olla.
- toimivaan viestintään sitoudutaan ja johto on läsnä. Kun olet sitoutunut sekä läsnä viestinnässä, rakennat huomaamattasi viestintäkulttuuria, johon myös työntekijäsi haluavat sitoutua. Esimerkiksi, kun viesti lähetetään työntekijöille, on tärkeää pitää keskustelukanavat auki. Näin varmistat, että viesti myös ymmärretään oikein. Voit helposti katkaista huhuilta siivet.
Kun työntekijä on tietoinen ja kokee olevansa osa yhteisöä, on hän myös motivoitunut tekemään kaikkensa yrityksen eteen. Tämä tarkoittaa myös sitä, että asiakas saa osansa tästä iloisesta asenteesta. Mieti siis selkeästi asiakkaan kulkema polku ostoajatuksesta tuotteen toimitukseen. Sen jälkeen pohdi, millaisessa avainasemassa työntekijä on tuolla polulla. Näin sinulle selkenee ajatus, mitä tietoa työntekijät kaipaavat, jotta asiakaspolku olisi helppo ja ongelmaton.
Ps. Jos asia kiinnostaa enemmän, suosittelen lukemaan Helsingin yliopiston artikkelin “Haastaako sisäinen viestintä? Näin selätät työyhteisöviestinnän peikon”.