R.I.P. kohtasi yrityksen liiketoiminnan — toimintaviestintä kuntoon
Yritystoiminta ei aina ole vain iloisia asioita pullollaan, vaan yrityksen sisällä voi tapahtua odottamattomia asioita — burn out ‑tilanteita, sairastumisia tai kuolemia. Toimintaviestintään kannattaa panostaa. Viimeisimmän uutisen kuultuani jäin pohtimaan, miten yrittäjän elämässä voi viestiä odottamattomasta kriisistä, kuolemasta tai surutapahtumasta lähipiirissä. Pitääkö niistä tiedottaa?
Kun suru kohtaa meidät, lamaannumme. Menemme ns. säästöliekille, missä kaikki ylimääräinen jää tekemättä. Tuskin silloin ajattelet, miten tämän viikon sisällöt eli someviestit, uutiskirjeet, blogi tai podcastit hoidetaan, miten vien loppuun vireillä olevat myyntineuvotteluni. Katleena Kortesuon sanoin “kriisissä tarina jää hieman vaille tai kesken”. Loppu on tuntematon, koska matkalle tulikin odottamaton este, joka viivyttää lopputulokseen pääsemistä. Osaset ympärillä alkavat pakostakin keksiä omaa tapaansa saada tarina jatkumaan eteenpäin tai päätökseen.
Toin Hennaksi esiin aikoinaan toimintaviestintä-termin. Juuri tällainen kriiseihin varautuminen on osa toimintaviestintää. Yritystoiminnan tulee pysyä pystyssä, vaikka odottamattomia asioita tapahtuu. Toimintaviestintä on ennakointia ja valmistautumista kriisitilanteisiin. Toimintaviestinnän pelottavin vaihe on kriisiviestintä. Se terminä oli kaikkien huulilla jokin aika sitten, vaikka oikeasti kirjoissa puhuttiin enemmänkin toimintaa ylläpitävästä viestinnästä ja sen hoidosta.
Muistaakseni useammassa kirjassa puhuttiin siitä, että toiminta pitää suunnitella siten, että kaikki osaset tietävät, miten toimia, jos tulee kriisitilanne, esimerkiksi odottamaton kohu jonkun työntekijän toilailuista, kuolemantilanne työpaikalla tai muunlainen yrityksen toimintaan liittyvä kriisitilanne, esim. tulipalo tehtaalla tai konkurssi. Kun toimintaviestintä on suunniteltua, yritysten markkinointiosastolla on keinot ohjata yleisön huomio toiseen suuntaan. Sisäinen viestintätiimi pitää työympäristön tietoisena kriisin vaiheista. Kun sisäinen viestintä on toimivaa, myös projektityöläiset tietävät, miten toimia. Matka siis jatkuu ilman puuttuvaa palasta, ja toisaalta palanen pääsee mukaan helposti kriisinsä jälkeen, koska on koko ajan tietoinen, mitä on tehty, mitä saatu valmiiksi ja mitä on kesken.
Sisäinen viestintä on toimintaviestintää
Kun kerromme toisillemme asiat eli viestimme toisillemme työpaikalla ja yhteistyötahojemme kesken, emme jätä ketään pimentoon, emme jätä yhteistyötahojamme epätietoisuuteen ja emme synnytä negatiivisia ajatuksia tai kielteistä suhtautumista, koska joku ei tiedä asiasta mitään tai ei tiedä, mitä tulisi tehdä tässä tilanteessa. Paras esimerkki tästä tiedonkulusta ja tehtäväjaosta tulee rakkaan harrastukseni parista. Agilitykisoissa keskeistä roolia ylläpitää ratamestari, joka rakentaa yhdessä tuomarin kanssa kisaradat. Yleensä agilitykisoissa tuomari on laatinut radat niin, että pienillä muutoksilla yhdestä peruspohjasta saadaan vaivattomasti kolme erilaista rataa. Tuomari antaa ratamestarille radan etukäteen, että tämä voi perehtyä pohjaan ja osaa jakaa työtehtävät radanrakentajille, kun radan rakennuksen aika tulee.
Mitä mieltä olette tässä toimintaviestinnästä? Kumpi mielestäsi on parempi ratamestari?
1) Henkilö 1: Hän kulkee paperi kourassa ympäri rataa, häntä seuraa joukko tekijöitä. Yksitellen hän siirrättää jokaisen esteen tekijöillä toiseen paikkaan. Näin vain muutama tekijä auttaa esteen siirrossa, kun taas toiset seisovat työttöminä ympärillä.
2) Henkilö 2: Hän kävelee keskelle rataa. Jakaa tekijät neljään tiimiin. Antaa jokaiselle ryhmälle yhden osion kentästä, joka tulee hoitaa kuntoon hänen piirtämänsä ohjeistuksen mukaisesti. Hän pistää tekijät töihin. Hän hoitaa itse lähtö- ja maalialueet kuntoon ja lopuksi tarkistaa, että alueet on rakennettu oikein.
Valitsit varmaankin henkilön 2? Kun mietitään toimintaa, sen kannalta olennaista on juuri kommunikointi osapuolten kesken, tehtävien jakaminen sekä lopputuloksen varmennus.
Toimintaviestintä tarkentuu sisältöstrategiassa
Yrityksen toimintaviestintää tehdään ennakoivasti ja asioiden saattamiseksi päätökseen. Toimintaviestinnän ydin on sijaitsee viestinnän ja sisällöntuottamisen ytimessä eli sisältöstrategiassa. Sisältöstrategia kertoo selkeästi yrityksen tavoitteet, keskeiset kohderyhmät, ydinviestit, käytettävät kanavat sekä vastuunjaon. Jokaisella keskeisellä työntekijällä on tehtävänsä tässä asiakirjassa.
Kertarysäys ei kuitenkaan riitä selventämään kokonaisuudessaan toimintaviestintää, mutta sisältöstrategian laadinta työyhteisöön on erinomainen askel oikeaan suuntaan. Sitä ei kannata tehdä vasta sitten, kun yritykseen on perustettu oma markkinointiosasto, vaan sisältöstrategia kannattaa olla takataskussa jo yrityksen perustamisen aikaan.
Paras sisältöstrategia on sellainen, joka on kasvanut yrityksen mukana. Kun toimintaan tulee muutoksia, viestintäkin muokkautuu sen mukana. Siksi toimintaviestintää tulee aina arvioida aikavälein, onko se toiminut odotettujen tavoitteiden mukaisesti ja miten sitä voisi kehittää tai tehostaa. Kun sisältöstrategia on olemassa alusta asti, voidaan helposti nähdä, mikä on toiminut, mikä on ollut olennaista ja mitä voisi kehittää.