Tarinankerronta eli tarinallistaminen yritysmielessä — Miten sanavalinnat voivat muuttaa sisältöjäsi mielenkiintoisemmiksi?
Tarinat ja tarinankerronta ovat keskeisiä asioita sisällöntuottamisessa. Tarinoita ei tehdä saduiksi, vaan yrityksissä ne ovat yritystarinoita ja asiakastarinoita. Kun kudon iltaisin, katselen samalla televisiota. Yleensä teen sitä parhaaseen katsomisaikaan iltaisin — sopivasti uutisten alla sekä mainostajien tulitusaikaan. Yhteensattuma? Ei. Minusta mainoksia on ilo katsoa tarinankerronnan takia. Olen suuri Taneli Mäkelä ‑fani. Etenkin Sunnuntailounas sai minut ihastumaan enemmän hänen tekemiseensä. Kun mainoksista puhutaan, katson ja kuuntelen (!!) mielelläni S‑Marketin mainokset, joissa hän on. Kauhea todeta, mutta joskus minulle tulee kyynelkin silmäkulmaan. Nämä mainokset herättävät tunteita niin hyvässä kuin pahassakin, ja ne jäävät mieleen. Niillä mainoksilla on oma tarinansa ja niiden tarinankerronta ja etenkin sanasto on varsin erinomaisesti suunniteltua.
Koska olen Punakynäpaholainen, toitotan esittelyteksteissäni, kuinka rakastan suomen kielen monipuolisuutta. Ymmärrän, miten erilaisilla sanavalinnoilla viestin ilmaisuvoimaa voi tehostaa moninkertaiseksi. Yritysviestinnässä juuri tarinankerronta eli tarinallistaminen ja oikeat sanavalinnat ovat avain moneen tavoitteeseen. Kun asiasanasuunnittelu tehdään huolella ja se yhdistetään kattavaan avainkohderyhmälle suunnattuun sisältömarkkinointiin, tulokset ovat olleet monelle yritykselle varsin palkitsevia. Tarinankerronnassa tärkeintä on juuri sanasto sekä sen sopivuus kohteeseen eli asiakaskuntaan. Tarinan sanasto ei kuitenkaan saa olla yleistason kuvauksia pullollaan, vaan sanojen tulee olla syvemmältä louhittuja. Kun olin äidinkielen opettaja, pyrin oppitunneillani kannustamaan opiskelijoitani hankkimaan laajan oman alansa sanavaraston esimerkiksi lukemalla enemmän alansa erilaisia sisältöjä — lehtiä, tutkimuksia, kirjoja sekä tietysti yritysten palvelukuvauksia.
Millaisille yrityksille tarinankerronta eli tarinallistaminen on tärkeää?
Tätä kysytään minulta monesti. Minulla on siihen aika suora vastaus — palveluita myyville yrityksille. Voi olla, että lukija nyt muuttuu naamaltaan punaiseksi, että voi niillä tuotteillakin olla tarinansa. Tietysti! Kyllä konkreettisia tuotteita myyvien yritysten, esim. verkkokauppojen, kannattaa pohtia tarinallistamista, mutta vain tuoteperheen tasolla. Valitettavasti nykyajan nopean lukemisen ja tiedonhankinnan takia, tuotteen konkreettista esittelytekstiä ei ehkä kannata tarinallistaa.
Miksi palveluita myyvien yritysten kannattaa sijoittaa tarinankerrontaan? Tarina antaa palvelusta selkeän kuvan. Kun palvelun käytön kuvaa tarinan kautta asiakkaalle eli konkreettisten esimerkkien kautta, asiakkaan on helpompi hahmottaa, sopiiko palvelu hänelle ja miksi. Esimerkiksi valmennusta tarjoavien yritysten tulisi kuvailla tarinankerronnan kautta (eli tarinallistamalla) valmennuksen avulla ratkaistu ongelma. Se ei tarkoita satua, vaan konkreettista vuoropuhelua asiakkaan kanssa. “Mistä kaikki lähti liikkeelle, miten asiakas löysi valmentajan, miten valmentaja toimi asiakkaan kanssa ja mikä oli lopputulos?” Näin potentiaaliset toiset asiakkaat, jotka kamppailevat samojen ongelmien kanssa, ymmärtävät, miten he hyötyisivät vuorovaikutuksesta kyseisen valmentajan kanssa. Kaikki viestintä on myyntiä.
Tarinat herättävät tunteita sanaston kautta
Kun puhutaan yrityksen sisältöjen tarinallistamisesta, jää keskustelu yleensä yritystarinan tasolle. “Ei niitä palveluita tarvitse kuvauttaa uudelleen.” “Kyllä asiakas ymmärtää, mitä me myymme.” “Jos asiakas ei ymmärrä, hän lähettää viestiä.” Oletuksen voima on valtava, mutta niin virheellinen. Yrityksen sisällöistä yritystarina ei saa olla ainoa tarinallistettu sisältö. Se on ensimmäinen askel kohti mieleenpainuvia sisältöjä, kuten kirjoitin aiemmin blogitekstissäni yritystarinoista.
Tarinassa juuri sanat herättävät tunteita ja luovat yhteyksiä. Kun yritykset luovat brändi-identiteettejään, luodaan myös sanasto, mitä käytetään yrityksen viestinnässä avainasiakkaille. Mukana ovat hashtagit, sloganit ja muut termit, joiden kautta yrityksen luokse löydetään. Yleensä ne ovat konkreettisia yrityksen toimintaa kuvaavia sanoja, mutta voisiko niissä olla jotain enemmän? Koska olen sananikkari, Punakynäpaholainen, sisältövelho tms., nautin syvästi hyvin suunnitelluista ilmaisuista. Kun sisältö on rakennettu sanastoa myöten osuvaksi tarkoitukseensa, yrityksen sisältö herää aivan toisella tavalla eloon.
Kun kirjoitat palvelukuvauksia seuraavan kerran, mieti näitä asioita:
- Luovatko palvelukuvauksesi mielikuvia? Käytätkö tehokkaasti adjektiiveja vai jääkö kuvaus värittömäksi?
- Sisältävätkö palvelukuvauksesi kliseitä ja yhdentekeviä ilmaisuja? Voisiko ilmaisuja rikastaa poeettisilla vertauksilla?
- Onko tekeminen palvelukuvauksissasi aktiivista vai passiivista?
- Käytätkö toimialakohtaista erikoissanastoa ymmärrettävällä tavalla?
Vain elämää tuotti minulle suuren pettymyksen, kun oli CMX:n eli A. W. Yrjänän päivä. Toiset artistit hukkasivat hänen teksteissään merkitykset, kun he muuttivat sisältöjä omiin tarkoituksiinsa sopiviksi. Tärkeäähän oli vain säilyttää tuttu melodia. Onneksi Yrjänä iski takaisin, etenkin Robinin päivänä. Sfinksi oli upea sovitus melodialtaan sekä sanoiltaan. Tämä oli mielestäni hyvä esimerkki siitä, että asiat voi tehdä toisin. Jos huomaat vaeltelevasi enemmistön puolelta, on aika pysähtyä ja miettiä tilannetta uudelleen. Mitä kannattaisi tehdä, jotta erottuisit joukosta?
Sanoilla on valtaa. Miksi tätä voimaa ei voisi käyttää muuallakin kuin vain yritystarinassa? Palveluiden kuvaukset ovat konkreettinen osa yrityksen toimintaa, joten siksi myös niihin kannattaisi sisällyttää palvelun tarkoitusta avaavia kuvauksia — ns. aikuisten satuja. (Hih!) Tutun asian voi avata asiakkaalle uudella ja mieleenpainuvalla tavalla konkreettisten ja elämänmakuisten sanojen avulla. Kun sanoilla on yhteys asiakkaan elämään ja yritystoimintaan, yhteys syntyy helposti ja siitä tulee vahva.