Opettaja kysyy: “Miten erotan tekoälyn tuottaman tekstin?”
Kirjalliset viestit ovat ammattilaisen käyntikortti. Jokaisen on osattava laatia työssään kiinnostavia, selkeitä ja asiallisia viestejä. Tietoa hakiessasi olet varmasti törmännyt aiheisiin liittyvillä sivustoilla monipuolisiin tapoihin tuottaa sisältöä — tekoälyllä, kuten ChatGPT, tai ilman. Tosiasia on, että jokaisella meistä on oma tapamme ja tyylimme, ja se säilyy, vaikka ohjelma voisi mukailla sitä. Niinpä kysynkin: “Miksi tekoälyn tuottama teksti pitäisi pystyä erottamaan “aidosta” tekstistä?”
Lukukausi on lopuillaan. En voi olla huomaamatta sosiaalisen median sisällöissä sitä, kuinka opettajakaverini ovat alkaneet hiljalleen haaveilla kesäloman perään. Viimeiset arvioinnit on tehty tai ne ovat ainakin viimeistelyn alla. Lomasuunnitelmat, kirjalukulistat sekä puutarhatyöt vilahtelevat todella usein julkaisuissa. Tosin eräs mielenkiintoinen sisältö on noussut myös esiin heidän somepäivityksissään: “Miten ihmeessä erotan näistä teksteistä sen, jos se on tuotettu tekoälyllä? Onko mitään työkalua, joka paljastaisi sen?” Silmiini osui myös Hesarin Lukija-palstalta opettajan artikkeli aiheesta. Jäin pohtimaan aihetta ja kysyin itseltäni postauksia lukiessani: “Miksi pitäisi?”
Kun toimin äidinkielen opettajana, aloitin jokaisen uuden kurssin uuden ryhmän kanssa niin, että kirjoitutin heillä aineen. Tämä tapahtui ilman apuvälineitä paperille lyijykynällä tai mustekynällä. Aiheen aineelleen opiskelija sai valita antamistani kysymyksistä. Teetätin sen siksi, että pystyin kurssin lopuksi arvioimaan opiskelijan kehitystä sekä tietysti huomioimaan sen, jos opiskelija oli jossakin vaiheessa sortunut ns. plagioimaan eli copy-pastettamaan suoraan tekstiä tehtäväänsä. Sen huomasin lukutaitoisena ihmisenä yllättävän nopeasti.
Ymmärrän, että tekoälyn tuottaman tekstin erottaminen on huomattavasti vaikeampaa. Jos opettajalla ei ole konkreettista näytettä opiskelijan tavasta kirjoittaa tai ei pysty “aitoa” tekstiä saamaan millään tavalla, yritys on monella tavalla mahdoton. Pelkojahan siitä syntyy pakostakin. Taannummeko tästä syystä pois digitalisaatiosta? Alammeko pelätä kehitystä? Tämän seikan nosti esiin kirjoittaja myös Hesarin artikkelissa: “Oma opetukseni on nojannut vahvasti tietokoneella tehtäviin kirjallisiin projekteihin. Nyt pelkään käyttää tällaisia metodeja. Kynä ja paperi houkuttelevat taas jatkuvan digitalisaatiokehityksen sijaan.”
Opettaja! Tiesitkö, että tekoäly voi kehittää opiskelijan kirjoittamistaitoja?
Mielestäni tekoäly on erinomainen opetustyökalu. Miksi? Se kehittää ensinnäkin opiskelijan tekstintuottamis- ja tekstinkäsittelytaitoja. Kun opiskelija tuotattaa tehtävänantoon sopivan tekstin esim. ChatGPT:tä hyödyntäen, hän saa sieltä usein varsin toimivan vastineen. Tietyillä prompteilla eli kehotteilla (Punakynäpaholaisen pistoilla) opiskelija voi varmistaa, että tekstiä on helppo lukea, rakenne on sujuvaa ja termistö on oikein. Toistoa löytyy myös sopivissa määrin. Lisäksi teksti noudattaa oikeaa rakennetta, esim. AIDAa, kappalejakoineen. Niinpä tekoälyn tuottama teksti on tekstejä harvemmin tuottavalle opiskelijalle erinomainen esimerkki siitä, millä tavalla teksti tulisi rakentaa, että se olisi toimiva kokonaisuus.
Opiskelijalla voi olla monia syitä, miksi tekstiä ei omin voimin synny. Syynä voi olla, että opiskelija ei lue, ei ole tottunut kirjoittamaan, ei ole kiinnostunut kirjoittamisesta tai aikaisemmin hän on vain saanut aina ilmoituksia puutteista eikä kehuja. Tuottamalla tekoälyllä tekstejä, opiskelija selättää nämä pelot. Hän oppii tuottamaan tekstiä, hän alkaa saamaan kiinni kuin itsestään tekstien konkreettisista rakenteista sekä alkaa saada kehuja töistään. Opiskelijan itsetunto kohenee ja kirjoittaminen ei enää ole pelottavaa.
Koska viime aikoina opettajat ovat kertoneet, että he eivät ehdi auttaa jokaista opiskelijaa, tekoäly antaa tähän avun. Se voi toimia opiskelijan henkilökohtaisena tukena. Keskustelemalla esim. ChatGPT:n kanssa opiskelija saa kehitettyä tekstiään enemmän ja enemmän, mutta se vaatii ymmärrystä siitä, mitä kohtia tulisi kehittää ja miksi. Lisäksi keskustelemalla ohjelman kanssa opiskelija saa rikastettua tekstiä esimerkein. Tämä ei olisi mahdollista, jos hän olisi luottanut vain omiin tekstintuottamistaitoihinsa tai odottanut, että opettaja ehtisi avuksi. Tekoälyn tukemana laiskimmallakin kirjoittajalla voi kappaleen sijasta syntyä tekstiä nyt runsas sivullinen.
Opettaja! Tiesitkö, että tekoäly voi kehittää opiskelijan oikeinkirjoitusta?
Kirjoitin aiemmin artikkelissani Tekoäly, promptit ja oikeakielisyys siitä, kuinka esim. ChatGPT muokkaa tekstin usein kieliopillisesti kauniiksi. Vaikka kerroin, miten kirjoitin promptin eli kehoitteen (omin sanoin Punakynäpaholaisen piston) sisällön kieliopillisesti täysin väärin, ohjelma korjasi virheet automaattisesti virheet siitä. Kun sellaista tekstiä lukee enemmän ja enemmän, myös oma kielitaito paranee eli pilkut alkavat väkisinkin löytää oikeille paikoilleen, yhdyssanat yhtyvät ja lauserakenteet kehittyvät. Kun ajattelee opiskelijan arkea, pahimmassa tapauksessa ainoat tekstit, joihin hän törmää, ovat joko englanninkielisiä tai sitten perinteistä somemössöä. Jos opiskelijan toivotaan kehittävän oikeinkirjoitustaan, tekoäly on hyvä konkreettinen opetusväline myös sisältöjen oikeinkirjoituksen sekä sanaston kehittämiseen.
Tekoälyn kanssa työskennellessä opiskelija ei kuuntele opettajan yksipuolista kerrontaa, vaan pääsee harjoittelemaan konkreettisesti tuottamalla tekstiä itse. Siinä väkisinkin takapenkin pojilla tulee hymy naamalle, kun esim. ChatGPT rakentaa heille tekstin, joka näyttää siltä kuin sen olisi tuottanut luokan paras. Tärkeintä on juuri se, että se muutos huomataan. Omien virheiden tiedostaminen on takaraivossa meillä jokaisella. Kun tekoäly tuottaa sinulle yleisimmät virheesi korjanneen tuotoksen, ymmärrät väkisinkin, miksi aiemmin tuottamasi teksti oli huonompi ja miksi koet, että ohjelman tuottama tulos on parempaa sisällöltään. Jos et huomaa muutoksia, tekoäly voi kertoa, miksi teki kyseiset muutokset annettuun tekstiin. Lopuksi avaamalla keskustelun näistä huomioista muiden opiskelijoiden kanssa oppiminen kohdentuu ja tarkentuu. Syntyy uudenlaisia ahaa-ilmiöitä sekä ymmärryksen kautta oppiminen tehostuu.
Opettaja! Tiesitkö, että tekoälyn avulla voit kehittää opetussisältöjäsi monipuolisemmaksi?
Tärkein kysymys näiden huomioiden jälkeen on: “Oletko valmis muutokseen?” Tekoäly tulee olemaan osa arkeamme tästä eteenpäin. Se tulee olemaan apunamme ja tukenamme monella tavalla. Nyt myös kirjoitustaitojemme kautta. Muuttuuko äidinkielen opettaminen sitten turhaksi? EI TODELLAKAAN! Äidinkielen opettamisen pitää mukautua ja oppia surffaamaan uuden tekniikan tuomien mahdollisuuksien aalloilla. Tekoäly ei missään nimessä ole korvaaja, vaan tukeva tekijä opetuksessa ja kirjoittamisessa.
Tekoäly ei ole vain opiskelijoille. Myös opettajan on helppo käyttää ohjelmaa avukseen ja tuottaa enemmän ja enemmän sopivampaa materiaalia opiskelijoiden käyttöön. Tämä tapahtuu nopeammin, tehokkaammin ja modernimmalla otteella. Opettajan tulisi näyttää opiskelijalle, että jos minä käytän tätä avukseni, se ei ole kiellettyä sinultakaan. Ideana on oppia ja ymmärtää aihekokonaisuus. Faktatietoahan tekoäly ei nimensä mukaisesti voi tuottaa luotettavasti, mutta sitä varten opettajia on. Kun tarvitset tunnillasi esimerkkejä kirjallisuuteen sekä tekstilajien läpikäyntiin, se on oivallinen apuri. Esimerkiksi, miltä kuulostaisi Linnunradan käsikirja liftareille ‑kirjan aloituskappale Kalevalan runomitassa? ChatGPT:n mielestä oheiselta varsin raa’asti.
“Avaruus suuri on, suunnattoman laaja,
et uskoakaan saata, kuinka valtava, suuri.
Mieltä ylittävän laaja se on,
saattanet miettiä, pitkä on matka apteekkiin,
mutta se on vain herne verrattuna avaruuden aavaan.”
Koska tekstintuottaminen muuttuu enemmän ja enemmän tekoälyn avulla tuotetuksi, tulisi opiskelijoiden tiedonhaku- ja medialukutaitoa kehittää entistä enemmän. Tämä tarkoittaa tarkempaa tekstien läpikäyntiä ja tuotetun tekstin sisällön ymmärtämistä. Kun esim. ChatGPT tuottaa tekstin, se ei välttämättä ole käyttökelpoista suoraan. Sen sisältö pitää ymmärtää sekä tuotettu sisältö tulisi muokata tarpeisiin sopivammaksi. Siinä auttaa lukutaidon ja tiedonhaun kehittäminen. Ohjelman tuottama teksti ei varmasti aina ole faktoiltaan oikeaa, siksi nämä virheet tulisi osata löytää, hakea oikea tieto tarvittaviin kohtiin ja korjata. Tärkeintä on, että opiskelija ymmärtää, mitkä kohdat tulisi korjata ja mitä tietoja tulisi tarkentaa. Tällainen tiedonkäsittely rakentaa ajattelua ja kehittää kielenkäyttöä.
Keskustelemalla tekoälyn kanssa kokonaisuus muuttuu toimivammaksi. Etäopetuksessa jokainen opiskelija on omillaan — usein yksin. Lähiopetuksessa opetus muuttuu vuorovaikutteisemmaksi eli opiskelijoilla on ryhmä ympärillään, jonka kanssa he voivat sisällöistä keskustella. Tämä on mielestäni yhä tärkeämpää ja tärkeämpää. Jokainen meistä voi naputtaa tehtävänannon promptiksi eli kehoitteeksi esim. ChatGPT:hen ja saada melko hyvän vastauksen. Sen jälkeen voimme tallentaa vastauksen asiakirjaksi ja lisätä sen Moodleen sopivan kurssin palautukseksi. Opettaja käy sen kiireen vuoksi valitsemallaan ohjelmalla läpi ja kertoo palautteen opiskelijalle. Tämän jälkeen opettaja antaa tehtävälle hyväksytyn merkinnän tai jopa arvosanan. Opimmeko siinä mitään? Oppiiko opiskelija siinä mitään? Jos tehtävät käytäisiin läpi tarkemmin ryhmän kesken, keskusteltaisiin aiheesta ja nostettaisiin esiin hyvät ja heikommat käytännöt sekä se, miten sisältöjä voisi kehittää monipuolisemmiksi, oppiminen tehostuisi aika runsaasti. Eikö?
Kirjoitin medialukutaitoa käsittelevässä blogissani medialukutaidon korostuvasta merkityksestä tekoälyn aikana seuraavaa:
“Kun ymmärrämme lukemaamme ja näkemäämme, voimme myös arvioida tekoälyä käyttävien palveluiden luotettavuutta ja turvallisuutta. Tekoälyyn liittyy aina riskejä, kuten henkilötietojen väärinkäyttöä. Medialukutaitoinen henkilö ymmärtää nämä riskit. Medialukutaito auttaa meitä jokaista ymmärtämään, arvioimaan ja käyttämään tietoa eri medioista, mukaan lukien tekoälyllä tuotettua sisältöä.”
Tekoälyn kautta opettajille avautuu monipuoliset mahdollisuudet kehittää opiskelijoiden kieli‑, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja. Tekoälyn avulla opettajat voivat ohjata opiskelijoita kiinnostumaan kielestä, kirjallisuudesta ja kulttuurista aivan uudella tavalla. Lisäksi tekoälyn avulla opiskelijat tulevat entistä tietoisemmiksi itsestään viestijöinä ja kielenkäyttäjinä.