Opet­ta­ja kysyy: “Miten ero­tan teko­ä­lyn tuot­ta­man teks­tin?”

Kir­jal­li­set vies­tit ovat ammat­ti­lai­sen käyn­ti­kort­ti. Jokai­sen on osat­ta­va laa­tia työs­sään kiin­nos­ta­via, sel­kei­tä ja asial­li­sia vies­te­jä. Tie­toa hakies­sa­si olet var­mas­ti tör­män­nyt aihei­siin liit­ty­vil­lä sivus­toil­la moni­puo­li­siin tapoi­hin tuot­taa sisäl­töä — teko­ä­lyl­lä, kuten ChatGPT, tai ilman. Tosia­sia on, että jokai­sel­la meis­tä on oma tapam­me ja tyy­lim­me, ja se säi­lyy, vaik­ka ohjel­ma voi­si mukail­la sitä. Niin­pä kysyn­kin: “Mik­si teko­ä­lyn tuot­ta­ma teks­ti pitäi­si pys­tyä erot­ta­maan “aidos­ta” teks­tis­tä?”

Luku­kausi on lopuil­laan. En voi olla huo­maa­mat­ta sosi­aa­li­sen median sisäl­löis­sä sitä, kuin­ka opet­ta­ja­ka­ve­ri­ni ovat alka­neet hil­jal­leen haa­veil­la kesä­lo­man perään. Vii­mei­set arvioin­nit on teh­ty tai ne ovat aina­kin vii­meis­te­lyn alla. Loma­suun­ni­tel­mat, kir­ja­lu­ku­lis­tat sekä puu­tar­ha­työt vilah­te­le­vat todel­la usein jul­kai­suis­sa. Tosin eräs mie­len­kiin­toi­nen sisäl­tö on nous­sut myös esiin hei­dän some­päi­vi­tyk­sis­sään: “Miten ihmees­sä ero­tan näis­tä teks­teis­tä sen, jos se on tuo­tet­tu teko­ä­lyl­lä? Onko mitään työ­ka­lua, joka pal­jas­tai­si sen?” Sil­mii­ni osui myös Hesa­rin Luki­ja-pals­tal­ta opet­ta­jan artik­ke­li aihees­ta. Jäin poh­ti­maan aihet­ta ja kysyin itsel­tä­ni pos­tauk­sia lukies­sa­ni: “Mik­si pitäi­si?”

Kun toi­min äidin­kie­len opet­ta­ja­na, aloi­tin jokai­sen uuden kurs­sin uuden ryh­män kans­sa niin, että kir­joi­tu­tin heil­lä aineen. Tämä tapah­tui ilman apu­vä­li­nei­tä pape­ril­le lyi­jy­ky­näl­lä tai mus­te­ky­näl­lä. Aiheen aineel­leen opis­ke­li­ja sai vali­ta anta­mis­ta­ni kysy­myk­sis­tä. Tee­tä­tin sen sik­si, että pys­tyin kurs­sin lopuk­si arvioi­maan opis­ke­li­jan kehi­tys­tä sekä tie­tys­ti huo­mioi­maan sen, jos opis­ke­li­ja oli jos­sa­kin vai­hees­sa sor­tu­nut ns. pla­gioi­maan eli copy-pas­tet­ta­maan suo­raan teks­tiä teh­tä­vään­sä. Sen huo­ma­sin luku­tai­toi­se­na ihmi­se­nä yllät­tä­vän nopeas­ti.

Ymmär­rän, että teko­ä­lyn tuot­ta­man teks­tin erot­ta­mi­nen on huo­mat­ta­vas­ti vai­keam­paa. Jos opet­ta­jal­la ei ole kon­kreet­tis­ta näy­tet­tä opis­ke­li­jan tavas­ta kir­joit­taa tai ei pys­ty “aitoa” teks­tiä saa­maan mil­lään taval­la, yri­tys on monel­la taval­la mah­do­ton. Pel­ko­ja­han sii­tä syn­tyy pakos­ta­kin. Taan­num­me­ko täs­tä syys­tä pois digi­ta­li­saa­tios­ta? Alam­me­ko pelä­tä kehi­tys­tä? Tämän sei­kan nos­ti esiin kir­joit­ta­ja myös Hesa­rin artik­ke­lis­sa: “Oma ope­tuk­se­ni on nojan­nut vah­vas­ti tie­to­ko­neel­la teh­tä­viin kir­jal­li­siin pro­jek­tei­hin. Nyt pel­kään käyt­tää täl­lai­sia meto­de­ja. Kynä ja pape­ri hou­kut­te­le­vat taas jat­ku­van digi­ta­li­saa­tio­ke­hi­tyk­sen sijaan.”

Opet­ta­ja! Tie­sit­kö, että teko­ä­ly voi kehit­tää opis­ke­li­jan kir­joit­ta­mis­tai­to­ja?

Mie­les­tä­ni teko­ä­ly on erin­omai­nen ope­tus­työ­ka­lu. Mik­si? Se kehit­tää ensin­nä­kin opis­ke­li­jan teks­tin­tuot­ta­mis- ja teks­tin­kä­sit­te­ly­tai­to­ja. Kun opis­ke­li­ja tuo­tat­taa teh­tä­vän­an­toon sopi­van teks­tin esim. ChatGPT:tä hyö­dyn­täen, hän saa siel­tä usein var­sin toi­mi­van vas­ti­neen. Tie­tyil­lä promp­teil­la eli kehot­teil­la (Puna­ky­nä­pa­ho­lai­sen pis­toil­la) opis­ke­li­ja voi var­mis­taa, että teks­tiä on help­po lukea, raken­ne on suju­vaa ja ter­mis­tö on oikein. Tois­toa löy­tyy myös sopi­vis­sa mää­rin. Lisäk­si teks­ti nou­dat­taa oike­aa raken­net­ta, esim. AIDAa, kap­pa­le­ja­koi­neen. Niin­pä teko­ä­lyn tuot­ta­ma teks­ti on teks­te­jä har­vem­min tuot­ta­val­le opis­ke­li­jal­le erin­omai­nen esi­merk­ki sii­tä, mil­lä taval­la teks­ti tuli­si raken­taa, että se oli­si toi­mi­va koko­nai­suus.

Opis­ke­li­jal­la voi olla monia syi­tä, mik­si teks­tiä ei omin voi­min syn­ny. Syy­nä voi olla, että opis­ke­li­ja ei lue, ei ole tot­tu­nut kir­joit­ta­maan, ei ole kiin­nos­tu­nut kir­joit­ta­mi­ses­ta tai aikai­sem­min hän on vain saa­nut aina ilmoi­tuk­sia puut­teis­ta eikä kehu­ja. Tuot­ta­mal­la teko­ä­lyl­lä teks­te­jä, opis­ke­li­ja selät­tää nämä pelot. Hän oppii tuot­ta­maan teks­tiä, hän alkaa saa­maan kiin­ni kuin itses­tään teks­tien kon­kreet­ti­sis­ta raken­teis­ta sekä alkaa saa­da kehu­ja töis­tään. Opis­ke­li­jan itse­tun­to kohe­nee ja kir­joit­ta­mi­nen ei enää ole pelot­ta­vaa.

Kos­ka vii­me aikoi­na opet­ta­jat ovat ker­to­neet, että he eivät ehdi aut­taa jokais­ta opis­ke­li­jaa, teko­ä­ly antaa tähän avun. Se voi toi­mia opis­ke­li­jan hen­ki­lö­koh­tai­se­na tuke­na. Kes­kus­te­le­mal­la esim. ChatGPT:n kans­sa opis­ke­li­ja saa kehi­tet­tyä teks­ti­ään enem­män ja enem­män, mut­ta se vaa­tii ymmär­rys­tä sii­tä, mitä koh­tia tuli­si kehit­tää ja mik­si. Lisäk­si kes­kus­te­le­mal­la ohjel­man kans­sa opis­ke­li­ja saa rikas­tet­tua teks­tiä esi­mer­kein. Tämä ei oli­si mah­dol­lis­ta, jos hän oli­si luot­ta­nut vain omiin teks­tin­tuot­ta­mis­tai­toi­hin­sa tai odot­ta­nut, että opet­ta­ja ehti­si avuk­si. Teko­ä­lyn tuke­ma­na lais­kim­mal­la­kin kir­joit­ta­jal­la voi kap­pa­leen sijas­ta syn­tyä teks­tiä nyt run­sas sivul­li­nen.

Opet­ta­ja! Tie­sit­kö, että teko­ä­ly voi kehit­tää opis­ke­li­jan oikein­kir­joi­tus­ta?

Kir­joi­tin aiem­min artik­ke­lis­sa­ni Teko­ä­ly, promp­tit ja oikea­kie­li­syys sii­tä, kuin­ka esim. ChatGPT muok­kaa teks­tin usein kie­lio­pil­li­ses­ti kau­niik­si. Vaik­ka ker­roin, miten kir­joi­tin promp­tin eli kehoit­teen (omin sanoin Puna­ky­nä­pa­ho­lai­sen pis­ton) sisäl­lön kie­lio­pil­li­ses­ti täy­sin vää­rin, ohjel­ma kor­ja­si vir­heet auto­maat­ti­ses­ti vir­heet sii­tä. Kun sel­lais­ta teks­tiä lukee enem­män ja enem­män, myös oma kie­li­tai­to para­nee eli pil­kut alka­vat väki­sin­kin löy­tää oikeil­le pai­koil­leen, yhdys­sa­nat yhty­vät ja lause­ra­ken­teet kehit­ty­vät. Kun ajat­te­lee opis­ke­li­jan arkea, pahim­mas­sa tapauk­ses­sa ainoat teks­tit, joi­hin hän tör­mää, ovat joko englan­nin­kie­li­siä tai sit­ten perin­teis­tä some­mös­söä. Jos opis­ke­li­jan toi­vo­taan kehit­tä­vän oikein­kir­joi­tus­taan, teko­ä­ly on hyvä kon­kreet­ti­nen ope­tus­vä­li­ne myös sisäl­tö­jen oikein­kir­joi­tuk­sen sekä sanas­ton kehit­tä­mi­seen.

Teko­ä­lyn kans­sa työs­ken­nel­les­sä opis­ke­li­ja ei kuun­te­le opet­ta­jan yksi­puo­lis­ta ker­ron­taa, vaan pää­see har­joit­te­le­maan kon­kreet­ti­ses­ti tuot­ta­mal­la teks­tiä itse. Sii­nä väki­sin­kin taka­pen­kin pojil­la tulee hymy naa­mal­le, kun esim. ChatGPT raken­taa heil­le teks­tin, joka näyt­tää sil­tä kuin sen oli­si tuot­ta­nut luo­kan paras. Tär­kein­tä on juu­ri se, että se muu­tos huo­ma­taan. Omien vir­hei­den tie­dos­ta­mi­nen on taka­rai­vos­sa meil­lä jokai­sel­la. Kun teko­ä­ly tuot­taa sinul­le ylei­sim­mät vir­hee­si kor­jan­neen tuo­tok­sen, ymmär­rät väki­sin­kin, mik­si aiem­min tuot­ta­ma­si teks­ti oli huo­nom­pi ja mik­si koet, että ohjel­man tuot­ta­ma tulos on parem­paa sisäl­löl­tään. Jos et huo­maa muu­tok­sia, teko­ä­ly voi ker­toa, mik­si teki kysei­set muu­tok­set annet­tuun teks­tiin. Lopuk­si avaa­mal­la kes­kus­te­lun näis­tä huo­miois­ta mui­den opis­ke­li­joi­den kans­sa oppi­mi­nen koh­den­tuu ja tar­ken­tuu. Syn­tyy uuden­lai­sia ahaa-ilmiöi­tä sekä ymmär­ryk­sen kaut­ta oppi­mi­nen tehos­tuu.

Opet­ta­ja! Tie­sit­kö, että teko­ä­lyn avul­la voit kehit­tää ope­tus­si­säl­tö­jä­si moni­puo­li­sem­mak­si?

Tär­kein kysy­mys näi­den huo­mioi­den jäl­keen on: “Olet­ko val­mis muu­tok­seen?” Teko­ä­ly tulee ole­maan osa arkeam­me täs­tä eteen­päin. Se tulee ole­maan apu­nam­me ja tuke­nam­me monel­la taval­la. Nyt myös kir­joi­tus­tai­to­jem­me kaut­ta. Muut­tuu­ko äidin­kie­len opet­ta­mi­nen sit­ten tur­hak­si? EI TODELLAKAAN! Äidin­kie­len opet­ta­mi­sen pitää mukau­tua ja oppia surf­faa­maan uuden tek­nii­kan tuo­mien mah­dol­li­suuk­sien aal­loil­la. Teko­ä­ly ei mis­sään nimes­sä ole kor­vaa­ja, vaan tuke­va teki­jä ope­tuk­ses­sa ja kir­joit­ta­mi­ses­sa.

Teko­ä­ly ei ole vain opis­ke­li­joil­le. Myös opet­ta­jan on help­po käyt­tää ohjel­maa avuk­seen ja tuot­taa enem­män ja enem­män sopi­vam­paa mate­ri­aa­lia opis­ke­li­joi­den käyt­töön. Tämä tapah­tuu nopeam­min, tehok­kaam­min ja moder­nim­mal­la otteel­la. Opet­ta­jan tuli­si näyt­tää opis­ke­li­jal­le, että jos minä käy­tän tätä avuk­se­ni, se ei ole kiel­let­tyä sinul­ta­kaan. Idea­na on oppia ja ymmär­tää aihe­ko­ko­nai­suus. Fak­ta­tie­toa­han teko­ä­ly ei nimen­sä mukai­ses­ti voi tuot­taa luo­tet­ta­vas­ti, mut­ta sitä var­ten opet­ta­jia on. Kun tar­vit­set tun­nil­la­si esi­merk­ke­jä kir­jal­li­suu­teen sekä teks­ti­la­jien läpi­käyn­tiin, se on oival­li­nen apu­ri. Esi­mer­kik­si, mil­tä kuu­los­tai­si Lin­nun­ra­dan käsi­kir­ja lif­ta­reil­le ‑kir­jan aloi­tus­kap­pa­le Kale­va­lan runo­mi­tas­sa? ChatGPT:n mie­les­tä ohei­sel­ta var­sin raa’as­ti.

“Ava­ruus suu­ri on, suun­nat­to­man laa­ja,
et uskoa­kaan saa­ta, kuin­ka val­ta­va, suu­ri.
Miel­tä ylit­tä­vän laa­ja se on,
saat­ta­net miet­tiä, pit­kä on mat­ka apteek­kiin,
mut­ta se on vain her­ne ver­rat­tu­na ava­ruu­den aavaan.”

Kos­ka teks­tin­tuot­ta­mi­nen muut­tuu enem­män ja enem­män teko­ä­lyn avul­la tuo­te­tuk­si, tuli­si opis­ke­li­joi­den tie­don­ha­ku- ja media­lu­ku­tai­toa kehit­tää entis­tä enem­män. Tämä tar­koit­taa tar­kem­paa teks­tien läpi­käyn­tiä ja tuo­te­tun teks­tin sisäl­lön ymmär­tä­mis­tä. Kun esim. ChatGPT tuot­taa teks­tin, se ei vält­tä­mät­tä ole käyt­tö­kel­pois­ta suo­raan. Sen sisäl­tö pitää ymmär­tää sekä tuo­tet­tu sisäl­tö tuli­si muo­ka­ta tar­pei­siin sopi­vam­mak­si. Sii­nä aut­taa luku­tai­don ja tie­don­haun kehit­tä­mi­nen. Ohjel­man tuot­ta­ma teks­ti ei var­mas­ti aina ole fak­toil­taan oike­aa, sik­si nämä vir­heet tuli­si osa­ta löy­tää, hakea oikea tie­to tar­vit­ta­viin koh­tiin ja kor­ja­ta. Tär­kein­tä on, että opis­ke­li­ja ymmär­tää, mit­kä koh­dat tuli­si kor­ja­ta ja mitä tie­to­ja tuli­si tar­ken­taa. Täl­lai­nen tie­don­kä­sit­te­ly raken­taa ajat­te­lua ja kehit­tää kie­len­käyt­töä.

Kes­kus­te­le­mal­la teko­ä­lyn kans­sa koko­nai­suus muut­tuu toi­mi­vam­mak­si. Etä­ope­tuk­ses­sa jokai­nen opis­ke­li­ja on omil­laan — usein yksin. Lähio­pe­tuk­ses­sa ope­tus muut­tuu vuo­ro­vai­kut­tei­sem­mak­si eli opis­ke­li­joil­la on ryh­mä ympä­ril­lään, jon­ka kans­sa he voi­vat sisäl­löis­tä kes­kus­tel­la. Tämä on mie­les­tä­ni yhä tär­keäm­pää ja tär­keäm­pää. Jokai­nen meis­tä voi naput­taa teh­tä­vän­an­non promp­tik­si eli kehoit­teek­si esim. ChatGPT:hen ja saa­da mel­ko hyvän vas­tauk­sen. Sen jäl­keen voim­me tal­len­taa vas­tauk­sen asia­kir­jak­si ja lisä­tä sen Mood­leen sopi­van kurs­sin palau­tuk­sek­si. Opet­ta­ja käy sen kii­reen vuok­si valit­se­mal­laan ohjel­mal­la läpi ja ker­too palaut­teen opis­ke­li­jal­le. Tämän jäl­keen opet­ta­ja antaa teh­tä­väl­le hyväk­sy­tyn mer­kin­nän tai jopa arvo­sa­nan. Opim­me­ko sii­nä mitään? Oppii­ko opis­ke­li­ja sii­nä mitään? Jos teh­tä­vät käy­täi­siin läpi tar­kem­min ryh­män kes­ken, kes­kus­tel­tai­siin aihees­ta ja nos­tet­tai­siin esiin hyvät ja hei­kom­mat käy­tän­nöt sekä se, miten sisäl­tö­jä voi­si kehit­tää moni­puo­li­sem­mik­si, oppi­mi­nen tehos­tui­si aika run­saas­ti. Eikö?

Kir­joi­tin media­lu­ku­tai­toa käsit­te­le­väs­sä blo­gis­sa­ni media­lu­ku­tai­don koros­tu­vas­ta mer­ki­tyk­ses­tä teko­ä­lyn aika­na seu­raa­vaa:

“Kun ymmär­räm­me luke­maam­me ja näke­määm­me, voim­me myös arvioi­da teko­ä­lyä käyt­tä­vien pal­ve­lui­den luo­tet­ta­vuut­ta ja tur­val­li­suut­ta. Teko­ä­lyyn liit­tyy aina ris­ke­jä, kuten hen­ki­lö­tie­to­jen vää­rin­käyt­töä. Media­lu­ku­tai­toi­nen hen­ki­lö ymmär­tää nämä ris­kit. Media­lu­ku­tai­to aut­taa mei­tä jokais­ta ymmär­tä­mään, arvioi­maan ja käyt­tä­mään tie­toa eri mediois­ta, mukaan lukien teko­ä­lyl­lä tuo­tet­tua sisäl­töä.”

Teko­ä­lyn kaut­ta opet­ta­jil­le avau­tuu moni­puo­li­set mah­dol­li­suu­det kehit­tää opis­ke­li­joi­den kieli‑, vuo­ro­vai­ku­tus- ja teks­ti­tai­to­ja. Teko­ä­lyn avul­la opet­ta­jat voi­vat ohja­ta opis­ke­li­joi­ta kiin­nos­tu­maan kie­les­tä, kir­jal­li­suu­des­ta ja kult­tuu­ris­ta aivan uudel­la taval­la. Lisäk­si teko­ä­lyn avul­la opis­ke­li­jat tule­vat entis­tä tie­toi­sem­mik­si itses­tään vies­ti­jöi­nä ja kie­len­käyt­tä­ji­nä.