Oletko sinä lukutaitoinen?
Sisällöntuottaminen on vaikea laji, koska suomen kieli on ankara lukutaidottomalle. Kun jokin termi irrotetaan kontekstista, koetaan se omien halujen ja toiveiden mukaisesti ennemmin kuin perehdytään, tutkitaan sekä selvitetään taustoja syvemmin.Lukutaitoinen ihminen ymmärtää tutustua myös ympäristöön, missä tarinoita käytetään ja miten ne liittyvät henkilöihin tai paikkaan. Lukutaidoton näkee vain asiat yhden lähteen kautta ja rakentaa mielipiteensä sen mukaan. Miten kehitämme lukutaitoamme ja miten torjumme lukutaidottomuuden tekoälyaikakaudella?
Nostin esiin blogissani “Medialukutaito — Ymmärrämmekö, mitä luemme?” seuraavan Paula Vesantolan kommentin: “Ennen vastaanottajien tarpeet olivat toissijaisia, mutta nykyään tärkeämpää on yhä enemmän ja enemmän asiakaskeskeinen viestintä. “Netti ja sosiaalinen media ovat kasvattaneet yleisön valtaa ja pakottaneet toimittajat luopumaan ylimielisyydestä”, sanoi Satu Vesantola, Helsingin Sanomista.” Kun olet lukutaitoinen ja ymmärrät hakea tietoa useammasta lähteestä, sisällöt saavat uudenlaisen ilmeen ja tällaisten uutisten julkaisut eivät ehkä olekaan mahdollisia. Toimittaja ei voi enää olla ylimielinen sisällöntuottaja, vaan oikeasti tutkia sisältöjensä totuudenperäisyys sekä varmistaa se monipuolisesti eri lähteistä.
Kun et ole ammattilukutaitoinen — Mitkä ovat yleisimmät väärinymmärryksen syyt yritysten viesteissä?
Sisällöntuottaminen on mielestäni korkeimmassa merkityksessään opastamista oikeaan suuntaan. Kun ajatellaan sisällöntuottamista yrityksen näkökulmasta, sisällöt tuotetaan markkinointi- ja myyntitarkoituksessa. Ne usein kertovat, avaavat sekä taustoittavat yrityksen toimintaa ja tekevät yrityksen toiminnasta sekä palveluista ymmärrettäviä ulkopuolisille — juuri niille ostaville asiakkaille. Jos yrityksen sisällä ymmärretään tarkasti toiminnan tarkoitus sekä päämäärä, välittyy se viesti ammattitaitoisista tekijöistä julkaistujen sisältöjen kautta myös potentiaalisille asiakkaillekin. Jos aihe on helposti ymmärrettävä ja jokapäiväinen, sisältöjen tuottaminen sekä ymmärtäminen on helpompaa. Yksinkertaistettuna, jos erityisosaamista on tehdä erinomaisia keittiöremontteja, tuskin julkaistaan sellaisia sisältöjä, joissa kerrotaan, miten tehdään laadukas kylpyhuoneremontti. Silloin ennemmin mielellään tarinoidaan ja kerrotaan, miten onnistunut keittiöremontti on tehty — sanallisesti ja videolla.
Suomen kieli ja minimalismi — Less is more
Suomen kielen viehättävyys on sen ekologisuus eli sama sana voi sopia moneen tarkoitukseen, esimerkiksi sanalla voi olla jopa yli kaksikymmentä eri merkitystä riippuen sanan kontekstista eli käyttöyhteydestä. Vaikka tämä voi olla helpottava ominaisuus, on se myös ongelmallinen ominaisuus. Lukutaitoinen henkilö ei kaipaa lisäselvityksiä, mutta tämä ei ole normi valitettavasti. Ammattisanasto on haastavin muoto kaikessa viestinnässä. Jotta sisällöissä ja markkinoinnissa käytetty ammattitermi ymmärrettäisiin oikein, sen käyttö pitää yleensä selostaa tarkasti vastaanottajalle ja liittää se ymmärrystä tukevaan ympäristöön. Jos vastassa on alasta tietämätön tai lukutaidoton, on tällainen merkityksen tukeminen erityisen tärkeää.
Tarinallistamalla vaikeammatkin termit sekä toiminnot saa avattua helposti asiakaskunnalle. Tarinallistamalla sanasto liitetään tarinaympäristöön, joka kuvaa yrityksen sekä tuotteiden toimintaympäristöä. Asiakas voi nähdä ja kokea sisällön, kuvien tai videoiden kautta, ja ymmärtää näin helposti, mistä on kyse. Hän ei erehdy silloin laivateollisuuden pariin, kun puhutaan purjeveneistä.
Sisällöntuottaminen on yhteistyötä
Kohtaan asiakasyrityksiä palvellessani joskus epäilijöitä. “Et ole alamme asiantuntija.” En tietenkään voi heti olla heti seppä ja tekijä, koska sisällöt eivät synny hetkessä. Ne syntyvät yhteistyössä. Tästä syystä otan käyttöön oman osaamiseni eli tiedonhaku- sekä lukutaitoni. En voi sanoa niin, että olisin asiakkaani alan asiantuntija ja tekijä, vaan olen oman alani asiantuntija ja erittäin lukutaitoinen sekä lähdehakuinen. Tiedon yhdistäminen vaatii osaamista ja tähän harjaannuin äidinkielen opettajana toimiessani. En opettanut vain yhdelle alalla suomea, vaan rakensin kursseja aina sosiaali- ja terveyspuolelle kuin kaivostyöntekijöillekin. Alojen sanastot eivät useinkaan toimineet yhteen, mutta jollakin tavalla piti sisällöt liittää heidän tuleviin ammatillisiin toimintaympäristöihin. Kursseja ei voinut koskaan pitää samoina kaikille, vaan ne vaativat aina runsaan taustatyön.
Punakynäpaholaisena työtäni on selvittää ja hahmottaa asiakkaani toiminta. Siihen tarkoitukseen olen toimintamallini. Palvelumuotoilemalla saan aika nopeasti selville, mikä on asiakkaani tuote ja sen erottava tekijä, ketkä ovat tärkeimmät asiakkaat ja mitkä ovat ne kanavat, joista heidät tavoittaa. Tämän jälkeen pääsemme yhdessä rakentamaan kokonaisuuden — asiakkaana hän antaa tähän projektiin oman osaamisensa ja minä omani. Näin saamme usein aikaan varsin rikkaan kokonaisuuden, jolla on hyvät tulokset myynnin suhteen.