Somessa kuului huuto: “Missä *** vaiheessa kaikesta tuli viestintää?”
En tiedä, käytätkö sinä paljon sosiaalista mediaa (IG, Facebook, LinkedIn, jne.), mutta minulle se on ollut tärkeä kanava aina. Selailen sitä työkseni runsaasti ja tutustu eri yritysten sisältöihin. Törmäsin sen syövereissä vasta hauskaan kysymykseen: “Missä *** vaiheessa kaikesta tuli viestintää?” Jäin seuraamaan julkaistua ketjua. Vastaan tulivat niin Wiion lait kuin yhteiskunnan vika. Mielestäni kaikki on aina ollut viestintää – oli se sitten puhetta, kirjoitettua, kuvattua tai viitottua. Miksi ajattelen näin?
Minusta voi sanoa, että pohjakoulutukseni vuoksi olen viestinnässä “puristi”, mutta ajan saatossa olen avartanut maisemaani enemmän ja enemmän. Parasta antia olivat opettajavuodet, jolloin opetin äidinkieltä ja viestintää moneen tarkoitukseen eri ammattialoille, joten yliopistossa opitut selkeät ohjenuorat värittyivät ammattialojen ja eri toimipaikkojen tarpeilla konkreettisesti. Suomen kielen ihanuus ovat monimerkityksiset sanat, jotka muuntuvat haluttuun tarpeeseen eri käyttötilanteissa. Samoin viestintä-sanaa voi käyttää monessa tilanteessa täsmentämään haluttua tarkoitetta, esim. puhe‑, markkinointi‑, tekoälyviestintää jne.
Some on nykyajan yrittäjälle korvaamaton työkalu. Se tarjoaa alustan, jossa voit tavoittaa kohdeyleisösi, rakentaa yhteyksiä ja lisätä näkyvyyttäsi. Moni yrittäjä kuitenkin kamppailee viestinnän kanssa ja kokee, että sosiaalisen median viestit eivät aina mene perille. Mielestäni kaikki — myös somen sisältö — on viestintää, koska:
1#: Viestinnällä on aina vastaanottaja
Kun sisällöntuotantoa tehdään, sitä tehdään toiselle osapuolelle — vastaanottajalle. Ideana on välittää tietoa ja luoda vuorovaikutusta, esim. markkinointiviestinnässä tarkoitus on kertoa tuotteesta tai palvelusta potentiaaliselle asiakkaalle. Kun tarkastellaan Kielitoimiston sanakirjan määritelmää viestinnästä kertoo se, että viestintä on perinteisten odotusten lisäksi mm. hermosolujen välistä viestintää eli tiedonvälitystä tapahtuu myös varsin perimmäisessä tarkoituksessa.
Kun olen toiminut asiakkaiden kanssa eli tuottanut heille viestinnälle sisältöstrategian sekä sisältösuunnitelman, olen huomannut, että keskittymällä yksinkertaisesti asiakaslähtöisyyteen ja yksinkertaisuuteen, esimerkiksi verkkosivujen kävijämäärä kasvaa nopeasti ja asiakkaat sitoutuvat muutenkin seuraamaan yritystä aktiivisemmin. Moni asia voidaan muuttaa positiivisemmaksi selkeällä ja avoimella viestinnällä keskeiselle kohderyhmälle ja asiakaskunnalle.
#2: Viestinnälle on aina peruste
Viestinnälle on aina tarve. Perimmäisessä tarkoituksessaan viestin lähettäjä haluaa kertoa viestin vastaanottajalle jotakin eli välittää informaatiota ja saada aikaan vuorovaikutusta. Tämä voi tarkoittaa tunteiden herättämistä, tiedon jakamista tai asiakkaiden houkuttelemista. Peruste tälle viestin lähettämiselle voi olla moninainen riippuen vastaanottajasta.
Nämä kaksi syytä ovat mielestäni olennaiset, kun pohditaan alussa esitettyä kysymystä — “Missä *** vaiheessa kaikesta tuli viestintää?”. Tästä syystä usein toitotankin vastaanottajan merkitystä kaikessa, myös viestinnässä ja markkinoinnissa. Viestinnän selkeä tarkoitus on välittää informaatiota vastaanottajalle. Viestinnän peruste eli tarkoitus on, että vastaanottaja tulee tietoiseksi viestin lähettäjästä ja hänen ajatuksistaan. Viestintä on enemmän kuin sanoja – se on tapa, jolla luomme yhteyksiä ja rakennamme suhteita. Hyvin suunniteltu ja toteutettu viestintä voi erottaa menestyvän yrityksen muista. Jos yrittäjällä ei ole esimerkiksi käytössä suurta markkinointibudjettia, tehokas viestintä voi olla juuri se kilpailuetu, jota tarvitaan erottuakseen joukosta.
Milloin viestintä voi epäonnistua? Miksi vastaanottaja tulee huomioida? Mitä ovat Wiion lait?
Pessimistille Wiion lait1 ovat avain onneen, kun puhutaan “onnistuneesta” viestinnästä. Esimerkiksi kohdat “viestintä epäonnistuu aina, paitsi sattumalta”, “jos sanoma voidaan tulkita eri tavoin, niin se tulkitaan tavalla, josta on eniten vahinkoa” ja “mitä enemmän viestitään, sitä huonommin viestintä onnistuu” kannattaa huomioida, kun rakennat markkinointikampanjaa ja haluat huomioida vastaanottajan.
Vastaanottajia on monenlaisia. Hyväksy aina, että viestisi ei välttämättä pure kaikkiin. Pidä tavoitteena, että haluamasi prosenttiluku ottaa viestin positiivisesti vastaan. 100 % onnistumista ei ole.
Sanoma voidaan aina tulkita väärin. Oletko koskaan törmännyt markkinointikampanjaan, jota ei oikeastaan ollut oikein loppuun asti suunniteltu tai sitten sitä oli tehty sellaisten ihmisten kesken, jotka tietävät aiheesta paljon ja olettavat myös vastaanottajan tietävän tai toimivan oletetulla tavalla. “Eihän kukaan voi nyt tajuta sitä niin!” Valitettavasti voi. Viestinnän vastaanottaja on pelottava olento. Luennoin usein opiskelijoilleni siitä, että kun otamme vastaan informaatiota, peilaamme sitä aina kokemustaustamme kautta. Meillä jokaisella on omat lähtökohdat, jotka värittävät vastaanotettua informaatiota.
Kun markkinoinnin kanavia pohditaan, vältä saman viestin lähettämistä samalla tavalla kaikkiin. Samanlaisen viestin lähettäminen ei ole tuloksellista, vaan viestiä pitäisi aina muunnella valitun kanavan lähtökohdista. Kuvamateriaalia kannattaa muunnella — eri kuva/kanava, viestisisällön aloituksia kannattaa vaihdella sekä tietysti kuva kannattaa vaihtaa ajoittain myös videoksi. Saman sisällön tuuttaaminen kaikkialle ei palvele ketään. Sanonkin asiakkailleni markkinointia suunnitellessa, että kannattaa rakentaa aina kolme eri vaihtoehtoa, joilla on kuitenkin sama tarkoite ja ostopolku.
Lopuksi toistankin mottoni jokaisen koulutukseni ja valmennukseni lopusta: “Viestintä on siitä ihana laji, koska vaihtoehtoja on valtavasti ja aina voi kehittyä ja oppia uutta.”
Lähteet:
1) Osmo A. Wiio: Viestintä yleensä epäonnistuu — paitsi sattumalta — Wiio lait viestinnästä ja tulevaisuudesta. Deltakirja. 2019.