5 ominaisuutta hyvälle kustannustoimittajalle
Onko päiväkirjan kirjoittamisesta hyötyä? - Punakynäpaholaisen blogi

5 omi­nai­suut­ta hyväl­le kus­tan­nus­toi­mit­ta­jal­le

Äidin­kie­len opet­ta­ja­na tun­tui, että toi­min joka päi­vä jon­kin­lai­se­na kus­tan­nus­toi­mit­ta­ja­na. Kun aloit­te­lin yri­tys­toi­min­taa­ni, oli loo­gis­ta teh­dä myös nii­tä töi­tä eli kustan­nus­toi­mi­tuk­ses­ta sain oman osa­ni. Kaik­ki alkoi aikoi­naan sii­tä, kun ruo­ka­jo­nos­sa kes­kus­te­lin oma­kus­tan­ne­kir­jai­li­jan kans­sa hänen jul­kai­sus­taan, suo­men kie­les­tä ja raken­teen mer­ki­tyk­ses­tä tari­nas­sa. Sii­tä siir­ryim­me pöy­tään ja pian kir­joi­tim­me kus­tan­nus­toi­mi­tus­so­pi­muk­sen. En vie­lä pääs­syt teke­mään tait­toa sii­hen kir­jaan, mut­ta seu­raa­val­le runo­kir­jal­le tein sen­kin. Lisäk­si se poi­ki vie­lä uuden työn, ja tämä kir­ja sai ilmeen­sä eli tai­ton sekä sisäl­lön­vii­meis­te­lyn eli kus­tan­nus­toi­mi­tuk­sen minul­ta. Olin aika ylpeä itses­tä­ni. Aloit­te­le­val­le yrit­tä­jäl­le se oli iso jut­tu.

Sisäl­lön­tuot­ta­jan ammat­ti­ku­vaus on laa­ja. Jot­kut kes­kit­ty­vät visu­aa­li­seen puo­leen, toi­set kir­jal­li­seen. Sisäl­lön­tuot­ta­jis­sa on myös usei­ta ns. free­lance-kus­tan­nus­toi­mit­ta­jia. Tämä vain kuu­luu osak­si elä­mää oma­kus­tan­ne­maa­il­man pyör­teis­sä. Mit­kä omi­nai­suu­det hyvä kus­tan­nus­toi­mit­ta­ja täyt­tää? Nii­tä ovat luot­ta­mus, ammat­ti­tai­to ja roh­keus. Luot­ta­mus nousee omi­nai­suu­dek­si sik­si, että kir­jai­li­jan tulee luot­taa osaa­mi­see­si. Vas­ta­vuo­roi­ses­ti myös sinul­la on luot­ta­mus­ta ammat­ti­tai­too­si ottaa työ vas­taan. Nykyi­ses­sä joo-maa­il­mas­sa vaa­tii roh­keut­ta ker­toa asiak­kaal­le, mikä teks­tis­sä on hyvää ja mitä voi­si kehit­tää. Se ei aina ole help­poa ja sii­nä voi tul­la konflik­te­ja, ja sik­si vuo­ro­vai­ku­tus­tai­toi­nen ihmi­nen sel­vi­ää nois­ta tilan­teis­ta suu­rem­mit­ta naar­muit­ta. Huo­ma­sin työs­sä­ni, että juu­ri opet­ta­ja­ko­ke­muk­se­ni aut­toi minua pal­jon. Uskal­sin kes­kus­tel­la ikä­väm­mis­tä­kin asiois­ta.

Mitä töi­tä kus­tan­nus­toi­mit­ta­jal­le anne­taan?

Viral­li­sen Ammat­ti­net­ti-kuvauk­sen mukaan “kus­tan­nus­toi­mit­ta­ja toi­mii yhdys­hen­ki­lö­nä. Hän lukee käsi­kir­joi­tuk­sen, jon­ka jäl­keen hän käy sen lävit­se kir­joit­ta­jan kans­sa. Työs­sä koros­tuu kri­ti­soi­mi­nen ja kan­nus­ta­mi­nen. Tär­ke­ää on palaut­teen anta­mi­nen teks­tis­tä, sen asia­si­säl­lön ja oikea­kie­li­syy­den tar­kis­ta­mi­nen sekä kir­jal­li­sen tason val­vo­mi­nen. Työ ei lopu kir­jan men­nes­sä pai­noon, vaan tämän jäl­keen toi­mit­ta­ja osal­lis­tuu yleen­sä myös mark­ki­noin­tiin.” Minä kui­ten­kin halusin olla pro­jek­teis­sa­ni se näky­mä­tön kus­tan­nus­toi­mit­ta­ja.

Työ on siis var­sin moni­puo­lis­ta. Äidin­kie­len opet­ta­ja­na tein tätä työ­tä aina opis­ke­li­joi­den kans­sa. Opet­ta­ja­na olin niin kan­nus­ta­ja kuin kri­ti­soi­ja­kin. Kun tie­sin opis­ke­li­jan pys­ty­vän parem­paan, kan­nus­tin nos­ta­mal­la esiin epä­koh­tia ja erin­omai­suuk­sia — mitä tuli säi­lyt­tää, mitä tuli muut­taa ja mitä voi­si lisä­tä? Kie­les­tä nos­tin esiin ylei­sim­mät vir­heet ja ker­roin nii­hin kor­jaus­oh­jeet eli mikä on oikea tapa kir­joit­taa tämä. Esi­mer­kik­si päin-sanan kans­sa on yleen­sä ongel­maa. Jos voit näh­dä ja kon­kreet­ti­ses­ti kos­ket­taa sanaa, joka ilme­nee päin-ter­min kans­sa (esim. kios­kil­le päin), kir­joi­ta se erik­seen. Muu­ten päin-sana kir­joi­te­taan yhteen, esim. eteen­päin, taak­se­päin, ylös­päin.

Visu­aa­li­se­na ihmi­se­nä otan työs­sä­ni nyt kan­taa myös jul­kai­sun kau­neu­teen. Olen muu­ta­kin kuin oiko­lu­ki­ja ja sisäl­tö­nik­ka­ri, ja osaan ottaa teks­tin ympä­ris­tön huo­mioon. Se on arvo­kas lisä­sul­ka copyw­ri­ter-hatus­sa­ni. Osaan aja­tel­la sitä, miten ympä­ris­tö tukee ilmai­sua, miten teks­tin voi­si ase­tel­la, mitä sii­tä voi­si koros­taa tum­men­nuk­sin tai täs­men­nyk­sin. Haluan näh­dä jul­kai­sun ns. kat­so­jan sil­min eli miten hän tart­tuu työ­hön. Kus­tan­nus­toi­mi­tus­ta teh­des­sä­ni toin myös tämän osaa­mi­sen esiin. Pää­sin raken­ta­maan koko koko­nai­suu­den. Mie­les­tä­ni se on aika eri­tyis­tä.

Jos haluat kus­tan­nus­toi­mit­ta­jak­si, mit­kä ovat ne 5 tär­kein­tä tai­toa?

Kos­ka työ tapah­tuu kir­joi­tet­tu­jen teks­tien paris­sa, joten kie­li­tai­don on olta­va koh­dil­laan eli teki­jän on hal­lit­ta­va suo­men kie­li koko­nai­suu­des­saan. Tämä ei tar­koi­ta vain kie­liop­pia, ja tär­keim­piä kie­li­vir­hei­tä, vaan tämä tar­koit­taa myös kie­li­tai­toa laa­jem­mas­sa mer­ki­tyk­ses­sä. Miten kau­no­kir­jal­li­nen teos ero­aa tie­to­kir­jal­li­suu­des­ta? Mit­kä raken­teel­li­set asiat koros­tu­vat teks­teis­sä? Ero­tat­ko ydin­vies­tin kir­joi­tuk­ses­ta? Osaat­ko syven­tää mer­ki­tys­tä moni­puo­li­sem­man sanas­ton kaut­ta?

Kus­tan­nus­toi­mit­ta­jal­la on olta­va visu­aa­lis­ta näke­mys­tä ja osaa­mis­ta. Vii­me aikoi­na on hype­tet­ty pal­jon sitä, että pitää olla monen alan osaa­ja eli van­ha näke­mys yksi ihmi­nen ja yksi työ ei enää päde. On tun­net­ta­va käy­tet­tä­vät väli­neet ja osat­ta­va käyt­tää nii­tä moni­puo­li­ses­ti. Mie­les­tä­ni sisäl­lön­tuot­ta­jan työs­sä tämä on hyvin tär­ke­ää. En voi olla vain kir­joit­ta­ja, vaan olen myös pal­jon muu­ta­kin. Oikea ter­mi­tys voi­si olla ns. UX-osaa­ja nyky­ai­ka­na.

Kus­tan­nus­toi­mit­ta­jan on hal­lit­ta­va vuo­ro­vai­ku­tus­tai­dot moni­puo­li­ses­ti. Var­sin­kin empa­tia­ky­ky, kuun­te­lu­tai­to sekä vai­keis­ta­kin asiois­ta vies­tin­tä ovat osa tätä koko­nai­suut­ta. Nuo ovat var­sin olen­nai­sia asioi­ta, kun hän surf­faa asia­kas­toi­vei­den lomas­sa.

Kus­tan­nus­toi­mit­ta­jan on olta­va orga­ni­soin­ti- ja pro­jek­ti­työ­tai­toi­nen. Kir­ja on yleen­sä pro­jek­ti, jol­la on alku ja lop­pu. Se, miten se saa­daan maa­liin, riip­puu täy­sin sii­tä, mil­lai­set orga­ni­soin­ti­tai­dot teki­jäl­lä on. On olta­va sel­keä visio sii­tä, mil­lä taval­la työ toteu­te­taan ja mitä vai­hei­ta sekä väli­maa­le­ja se pitää sisäl­lään. Näin myös­kään aika­tau­luo­le­tus ei ole tur­han posi­tii­vi­nen.

Kus­tan­nus­toi­mit­ta­jal­la on olta­va perus­te­lu- ja arvioin­ti­ky­kyä. Hänen pitää myös osa­ta perus­tel­la mie­li­pi­teen­sä hyvin, sil­lä kir­joit­ta­ja ei aina ole suos­tu­vai­nen muut­ta­maan teks­ti­ään vaa­di­tul­la taval­la. Teks­te­jä on uskal­let­ta­va muut­taa, mut­ta myös hylä­tä.