5 ominaisuutta hyvälle kustannustoimittajalle
Äidinkielen opettajana tuntui, että toimin joka päivä jonkinlaisena kustannustoimittajana. Kun aloittelin yritystoimintaani, oli loogista tehdä myös niitä töitä eli kustannustoimituksesta sain oman osani. Kaikki alkoi aikoinaan siitä, kun ruokajonossa keskustelin omakustannekirjailijan kanssa hänen julkaisustaan, suomen kielestä ja rakenteen merkityksestä tarinassa. Siitä siirryimme pöytään ja pian kirjoitimme kustannustoimitussopimuksen. En vielä päässyt tekemään taittoa siihen kirjaan, mutta seuraavalle runokirjalle tein senkin. Lisäksi se poiki vielä uuden työn, ja tämä kirja sai ilmeensä eli taiton sekä sisällönviimeistelyn eli kustannustoimituksen minulta. Olin aika ylpeä itsestäni. Aloittelevalle yrittäjälle se oli iso juttu.
Sisällöntuottajan ammattikuvaus on laaja. Jotkut keskittyvät visuaaliseen puoleen, toiset kirjalliseen. Sisällöntuottajissa on myös useita ns. freelance-kustannustoimittajia. Tämä vain kuuluu osaksi elämää omakustannemaailman pyörteissä. Mitkä ominaisuudet hyvä kustannustoimittaja täyttää? Niitä ovat luottamus, ammattitaito ja rohkeus. Luottamus nousee ominaisuudeksi siksi, että kirjailijan tulee luottaa osaamiseesi. Vastavuoroisesti myös sinulla on luottamusta ammattitaitoosi ottaa työ vastaan. Nykyisessä joo-maailmassa vaatii rohkeutta kertoa asiakkaalle, mikä tekstissä on hyvää ja mitä voisi kehittää. Se ei aina ole helppoa ja siinä voi tulla konflikteja, ja siksi vuorovaikutustaitoinen ihminen selviää noista tilanteista suuremmitta naarmuitta. Huomasin työssäni, että juuri opettajakokemukseni auttoi minua paljon. Uskalsin keskustella ikävämmistäkin asioista.
Mitä töitä kustannustoimittajalle annetaan?
Virallisen Ammattinetti-kuvauksen mukaan “kustannustoimittaja toimii yhdyshenkilönä. Hän lukee käsikirjoituksen, jonka jälkeen hän käy sen lävitse kirjoittajan kanssa. Työssä korostuu kritisoiminen ja kannustaminen. Tärkeää on palautteen antaminen tekstistä, sen asiasisällön ja oikeakielisyyden tarkistaminen sekä kirjallisen tason valvominen. Työ ei lopu kirjan mennessä painoon, vaan tämän jälkeen toimittaja osallistuu yleensä myös markkinointiin.” Minä kuitenkin halusin olla projekteissani se näkymätön kustannustoimittaja.
Työ on siis varsin monipuolista. Äidinkielen opettajana tein tätä työtä aina opiskelijoiden kanssa. Opettajana olin niin kannustaja kuin kritisoijakin. Kun tiesin opiskelijan pystyvän parempaan, kannustin nostamalla esiin epäkohtia ja erinomaisuuksia — mitä tuli säilyttää, mitä tuli muuttaa ja mitä voisi lisätä? Kielestä nostin esiin yleisimmät virheet ja kerroin niihin korjausohjeet eli mikä on oikea tapa kirjoittaa tämä. Esimerkiksi päin-sanan kanssa on yleensä ongelmaa. Jos voit nähdä ja konkreettisesti koskettaa sanaa, joka ilmenee päin-termin kanssa (esim. kioskille päin), kirjoita se erikseen. Muuten päin-sana kirjoitetaan yhteen, esim. eteenpäin, taaksepäin, ylöspäin.
Visuaalisena ihmisenä otan työssäni nyt kantaa myös julkaisun kauneuteen. Olen muutakin kuin oikolukija ja sisältönikkari, ja osaan ottaa tekstin ympäristön huomioon. Se on arvokas lisäsulka copywriter-hatussani. Osaan ajatella sitä, miten ympäristö tukee ilmaisua, miten tekstin voisi asetella, mitä siitä voisi korostaa tummennuksin tai täsmennyksin. Haluan nähdä julkaisun ns. katsojan silmin eli miten hän tarttuu työhön. Kustannustoimitusta tehdessäni toin myös tämän osaamisen esiin. Pääsin rakentamaan koko kokonaisuuden. Mielestäni se on aika erityistä.
Jos haluat kustannustoimittajaksi, mitkä ovat ne 5 tärkeintä taitoa?
Koska työ tapahtuu kirjoitettujen tekstien parissa, joten kielitaidon on oltava kohdillaan eli tekijän on hallittava suomen kieli kokonaisuudessaan. Tämä ei tarkoita vain kielioppia, ja tärkeimpiä kielivirheitä, vaan tämä tarkoittaa myös kielitaitoa laajemmassa merkityksessä. Miten kaunokirjallinen teos eroaa tietokirjallisuudesta? Mitkä rakenteelliset asiat korostuvat teksteissä? Erotatko ydinviestin kirjoituksesta? Osaatko syventää merkitystä monipuolisemman sanaston kautta?
Kustannustoimittajalla on oltava visuaalista näkemystä ja osaamista. Viime aikoina on hypetetty paljon sitä, että pitää olla monen alan osaaja eli vanha näkemys yksi ihminen ja yksi työ ei enää päde. On tunnettava käytettävät välineet ja osattava käyttää niitä monipuolisesti. Mielestäni sisällöntuottajan työssä tämä on hyvin tärkeää. En voi olla vain kirjoittaja, vaan olen myös paljon muutakin. Oikea termitys voisi olla ns. UX-osaaja nykyaikana.
Kustannustoimittajan on hallittava vuorovaikutustaidot monipuolisesti. Varsinkin empatiakyky, kuuntelutaito sekä vaikeistakin asioista viestintä ovat osa tätä kokonaisuutta. Nuo ovat varsin olennaisia asioita, kun hän surffaa asiakastoiveiden lomassa.
Kustannustoimittajan on oltava organisointi- ja projektityötaitoinen. Kirja on yleensä projekti, jolla on alku ja loppu. Se, miten se saadaan maaliin, riippuu täysin siitä, millaiset organisointitaidot tekijällä on. On oltava selkeä visio siitä, millä tavalla työ toteutetaan ja mitä vaiheita sekä välimaaleja se pitää sisällään. Näin myöskään aikatauluoletus ei ole turhan positiivinen.
Kustannustoimittajalla on oltava perustelu- ja arviointikykyä. Hänen pitää myös osata perustella mielipiteensä hyvin, sillä kirjoittaja ei aina ole suostuvainen muuttamaan tekstiään vaaditulla tavalla. Tekstejä on uskallettava muuttaa, mutta myös hylätä.